(Kom­ment­ti) Va­hin­goit­taa­ko lem­mik­ki­si pla­neet­taam­me? Li­ha­poh­jai­sel­la kis­so­jen ja koirien ruo­ka­va­liol­la on mer­kit­tä­vä rooli il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen ai­heut­ta­mi­ses­sa

Suomalaisten koiranomistajien joukossa on ihmisiä, joita hiilitassunjälki kiinnostaa. Silti valtaosa ei ole vielä herännyt ajattelemaan asiaa. Yksistään Amerikan lemmikkien ruokinta on yhtä suuri ilmastoteko kuin vuoden arvoinen ajaminen 13,6 miljoonalla autolla.

Oulu

Kissojen ja koirien ruokinnalla on merkittävä rooli ilmaston lämpenemisen aiheuttamisessa, uusi tutkimus paljastaa. Lemmikkieläimillä on voimakkaasti lihapohjaisia ​​ruokavalioita, mikä kuluttaa enemmän energiaa, maata ja vettä. Lihatuotannolla on kasviperäiseen ruokavalioon verrattuna suuremmat ympäristövaikutukset eroosion, torjunta-aineiden ja jätteiden suhteen.

Vuonna 2019 Kalifornian yliopistossa, Los Angelesissa, tehdyn tutkimuksen mukaan lemmikkeillä on suuri vaikutus ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Yhä useampia lemmikkejä kohdellaan perheenjäseninä mieluummin kuin eläiminä, mikä tarkoittaa, että he syövät yhä enemmän ihmisille sopivia lihapaloja.

"Pidän koirista ja kissoista, enkä ehdottomasti suosittele ihmisiä pääsemään eroon lemmikkeistään tai asettamaan heitä kasvisruokavalioon, mikä olisi epäterveellistä", kertoi tutkimuksen vetäjä professori Gregory Okin Kalifornian yliopistosta.

Tämän toteaa suora lainaus MPI-8 tutkimuksesta: "...mutta mielestäni meidän on harkittava kaikkia lemmikkieläinten vaikutuksia, jotta voimme käydä rehellistä keskustelua heistä. Lemmikkieläimillä on monia etuja, mutta myös valtavia ympäristövaikutuksia."

Uusien tutkimusten mukaan kissojen ja koirien ruokinta tuottaa 64 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa pelkästään Yhdysvalloissa. Tällä on ilmastoon sama vaikutus kuin vuoden ajomatkalla 13,6 miljoonasta autosta, tutkimus havaitsi. Tutkimus löysi lemmikkieläimiä, jotka vastaavat 25-30 prosenttia lihan kulutuksen ympäristövaikutuksista Yhdysvalloissa.

Jos kissoille ja koirille olisi kokonainen erillinen maa, niiden lihankulutus olisi viides maailmassa - vain Venäjän, Brasilian, Yhdysvaltojen ja Kiinan takana. Tutustu tehtyy tutkimukseen.

Laivakoiranpentu Turre teki tuttavuutta koirapuistossa toisen koiran kanssa.
Laivakoiranpentu Turre teki tuttavuutta koirapuistossa toisen koiran kanssa.
Kuva: Anne Talvensaari

Ruoka ei ole ainoa ongelma

Amerikan lemmikkieläimet tuottavat myös noin 5,1 miljoonaa tonnia ulosteita vuodessa - mikä on jopa 90 miljoonaa amerikkalaista. Jos heidän uloste heitettiin roskaan, se kilpailisi Massachusettsin kokonaisprosessituotannon kanssa - ainakin ihmisille.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että amerikkalainen ruokavalio tuottaa karjantuotannosta vastaavaa määrää 260 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Laskemalla ja vertaamalla kuinka paljon lihaa syö 163 miljoonaa kissaa ja koiraa verrattuna 321 miljoonaan amerikkalaiseen, tohtori Okin määritti, kuinka monta tonnia kasvihuonekaasuja on sidottu lemmikkieläinten ruokaan.

Hän totesi, että maan koirat ja kissat syövät noin 19 prosenttia yhtä paljon kaloreita kuin maan kansa, samoin kuin kaikki Ranskan väestön vuoden aikana kuluttamat kalorit.

Koiran ei tarvitse syödä pihviä. Koira voi syödä asioita, joita ihminen vilpittömästi ei pysty.
Gregory Okin
Tutkimuksen vetäjä Kalifornian yliopistosta

Koiran- ja kissanruoalla on yleensä enemmän lihaa kuin ihmisen keskimääräisellä ruokavaliolla. Tämä tarkoittaa, että he kuluttavat noin 25 prosenttia kaikista eläimistä peräisin olevista kaloreista Yhdysvalloissa.

Kun yhä useammat ihmiset pitävät lemmikkieläimiä vähemmän eläiminä ja enemmän perheenjäseninä, tohtori Okin totesi, että hemmottelu on lisääntynyt ja lemmikkieläinten ruokailuvaihtoehdot korkealaatuisella lihalla ovat pysyneet tahdissa.

Sitoutuminen kuono-hännän kulutukseen, jossa tuotetaan mahdollisimman paljon sulatettua tuotetta ihmiskäyttöön, voisi vähentää merkittävästi kansallista lihankulutusta, tohtori Okin sanoi.

Minkälainen tilanne on Suomessa?

Osa lemmikin omistajista tuntee ilmastoahdistusta. Ekologisuutta pitäisi lisätä kaikilla elämän osa-alueilla ja esimerkiksi koira lisää perheen päästöjä.

Ensinnäkin Suomessa on noin 700 000 koiraa. Jos mukaan lasketaan kissat, lemmikkejä on noin 1,5 miljoonaa. Karvaisten kavereiden ilmastovaikutus on noin prosentti koko Suomen päästöistä.

Väite, että koira kuluttaisi yhtä paljon kuin katumaasturi, ei pidä paikkaansa. Oikeasti koiran hiilipäästöt ovat noin neljännes henkilöauton päästöistä. Suomalaisten koiranomistajien joukossa on ihmisiä, joita hiilitassunjälki kiinnostaa. Silti valtaosa ei ole vielä herännyt ajattelemaan asiaa.

Toiseksi koiran tai kissan ruokavaliolla on iso merkitys eläimen hiilijalanjälkeen. Muut päästöt koiralla syntyvät varusteiden hankkimisesta ja eläinlääkärikäynneistä. Näyttelyissä käyminen ja koiraurheilun harrastaminen kerryttää rutkasti kilometrejä ja rasittaa ympäristöä enemmän.

Tavallisen kotikoiran päästöistä ruuan osuus on noin puolet.

Lahtelainen koiranomistaja Mirka Kuparinen on suunnitellut kahden koiransa ruokinnan lemmikkiensä tarpeiden mukaan. Hän on myös miettinyt ruokavalion ekologisuutta.

Koiran ravitsemusneuvojana työskentelevän Kuparisen koirat sietävät hyvin viljoja. Osa ruuasta on hiilihydraatteja. Kuparinen tekee ruuan kotona.

– Koirani syövät lihan lisäksi hyvin kypsennettyjä puuroja ja kasviksia.

Kolmanneksi liha on koiralle luontaisesti paras proteiininlähde. Kuparinen ei lähtisi siirtämään koiraa ilmaston takia kokonaan kasvisravinnolle.

Ympäristötietoisen lemmikinomistajan kannattaa Kuparisen mielestä lastata koirankuppiin kotimaista lähiruokaa.

– Riista, järvikalat ja kananmunat ovat terveellisiä. Ne sopivat monelle koiralle.

Raakaruokaa syöttävä voi kysellä koiralleen teurastamolta sellaisia ruhon osia, jotka eivät maistu ihmisille niin hyvin.

– Kieli ja sydän ovat hyvää lihaa, vaikka ne eivät nykyään ole niin monen ihmisen herkkua.

Koiranruokakuppiin ei Kuparisen perheessä mielellään lusikoida metallisiin purkkeihin pakattua säilykeruokaa. Kaukaa tuotu, pitkälle prosessoitu ruoka on vältettävien listalla.

Lue koko Kuparisen haastattelu

Katso video ilmastomuutoksen vaikutuksista lemmikeihin

Tutustu vuonna 2018 tehtyyn tutkimukseen

Ekologisuus on vasta tulossa

Koiran erilaisten ruokavalioiden vaikutusta hiilipäästöihin on tutkittu vähän. Tarkkoja lukuja ei löydy edes ruokintaan perehtyneiltä eläinlääkäreiltä. Vasta nyt aletaan keskustella siitä, millainen koiranruoka on ekologista.

Metsässä menee hukkaan paljon materiaalia mitä voisi hyödyntää.
Laura Strömberg
Koiraa lähiruoalla ruokkiva ihminen

Pohjanmaalla toimivan Dagsmark Petfood Oy:n toimitusjohtajan Laura Strömbergin mielestä ensimmäinen askel on se, että ihmiset haluaisivat tietää mistä ruoka ja sen raaka-aineet ovat peräisin.

Suurin vaikutus päästöihin on ruuan raaka-aineilla, ei suinkaan pitkillä kuljetusmatkoilla. Tämä kävi ilmi tutkimuksesta, jonka Dagsmark Petfood teetti keväällä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella.

Yritys käyttää koiran kuivamuonassa kanan lisäksi Itämeren silakkaa.

– Jos verrataan raaka-aineina nautaa ja silakkaa, silakasta valmistettu koiranruoka kuormittaa ympäristöä 95 prosenttia vähemmän.

Kotimaisesta siipikarjasta tehdyn koiranruuan ilmastovaikutus jää 86 prosenttia pienemmäksi nautaa sisältävään ruokaan verrattuna. Tärkeimmiksi lähiraaka-aineiksi vuonna 2020 on listattu: kaura, marjat, riistan kieli, sydän, maksa ja sorkat (suomessa erityisesti hirven jättölihat, ruhon luut sekä sisäelimet on todettu proteiinipitoisiksi ja koirille sopiviksi), sammakot ja hyönteiset.

Riisi on eniten käytetty hiilihydraatti koiranruuissa. Riisiä tuodaan kaukaa ja ilmastovaikutus on merkittävä kotimaiseen kauraan verrattuna. Kaura jättää 38 prosenttia pienemmän hiilitassunjäljen. Kotimainen riista on ekologinen vaihtoehto, mutta ruhon jämäpalojen saaminen koiranruokatehtaaseen tuottaa päänvaivaa. Lähivuosina tavoitteena on ottaa käyttöön riistasta tällä hetkellä hävikkiin meneviä ruhonosia.

– Metsässä menee hukkaan paljon materiaalia mitä voisi hyödyntää.

Ilmastoahdistus ei näy eläinruokakaupassa

Nykyään moni koira barffaa, eli syö raakaa lihaa ja luita. Raakaruokaan liitetään terveysväittämiä ja siihen päädytään usein koiran allergioiden takia. Eläinruokakaupasta suomalaiselle koiralle ja kissalle ostetaan se ruoka, joka parhaiten lemmikille sopii. Ilmasto ei vaikuta valintaan. Vuosituhannen vaihteessa lähes kaikki suomalaiset koirat söivät kuivamuonaa.

– Harva koiranomistaja kysyy mistä kuivaruoka on tuotu, kertoo myymälävastaava Maria Vuorenmaa Lemmikkieläintarvike Riemusta.

Nykyään moni koira barffaa, eli syö raakaa lihaa ja luita. Raakaruokaan liitetään terveysväittämiä ja siihen päädytään usein koiran allergioiden takia. Raakaruuan ostajat kysyvät tarkasti lihan alkuperästä.

– Koiranomistajat pitävät kotimaista lihaa turvallisempana vaihtoehtona, sanoo Vuorenmaa.

Hiilitassunjäljestä huolimatta Mirka Kuparinen ei tunne huonoa omatuntoa kahden koiran omistamisesta. Nelijalkainen ystävä edistää monella tavalla ihmisen hyvinvointia.

Silti ilmastokeskustelussa kommentoidaan lemmikkejä joskus tiukkaan sävyyn. Koirista ja kissoista pitäisi joidenkin ihmisten mielestä jopa luopua. Lue tarkemmin ruoan tuonti ja vienti määräyksistä

Sirkkaruokaa lemmikeille

Ulkomailla on myynnissä koirille kehitettyjä sirkkaruokia. Suomessa kotisirkoista valmistettua koiranruokaa markkinoi ainakin Sirkkaherkku. Yritys mainostaa, että tuoreateriassa on sirkkoja 15 prosenttia. Lisäksi se sisältää sika-nautajauhelihaa ja kotimaisia juureksia sekä hedelmiä.

Hyönteisruokien ongelma on se, että sirkkoja tarvitaan todella paljon täyttämään koiran proteiinin tarve. Mutta se on ekologinen vaihtoehto.

Lemmikkieläinten ruokien valmistusta valvotaan siinä maassa, jossa tuote valmistetaan. Vaikka tuotemerkki olisi kotimaisen kuuloinen, tuote voidaan silti valmistaa Suomen ulkopuolella. Ulkomailla valmistettuja rehuja valvotaan Suomessa markkinavalvontana. Tämä tarkoittaa, että vähittäismyymälöistä haetaan näytteitä, joista tutkitaan tuotteiden vaatimustenmukaisuutta. Jos tuotteet eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, vastuu toimenpiteisiin ryhtymisestä on maahantuojalla.

Haaveissa lemmikki?

Mieti ensin vastaukset näitä kysymyksiin

Ennen lemmikin hankintaa pitää itseltä kysyä kysymyksiä liittyen muun muassa omistamiseen liittyvään vastuuseen, hoitamiseen ja ennen kaikkea omaan persoonaasi.

  • Mitä ajattelit tehdä seuraavat 15 vuotta?
  • Onko sinulla kokemusta? Oletko laiska vai siivousfriikki?
  • Tahtooko perheesi lemmikkiä yhtä paljon kuin sinä? Kuka huolehtii lemmikistä, kun sinä et pysty?
  • Onko asunnossasi tarpeeksi tilaa lemmikille? Onko asuinalueesi sopiva lemmikille?
  • Onko sinulla varaa lemmikkiin?
Lähteet:
Yle.fi: Aiheuttaako lemmikin omistaminen ilmastoahdistusta? Kerro miten olet pienentänyt hiilitassunjälkeä!
Dailymail.com: Study revelas environmental impact keeping pets
Talouselama.fi: Suomen koirista ja kissoista syntyy 600 000 tonnin ilmastopäästöt, mutta onko se liikaa? - Kuinka epäekologista on omistaa lemmikki?
mtv3.fi: Onko sinusta koiranomistajaksi? Kysy itseltäsi nämä kysymykset
Lorien ulkoasu -juttusarja on eläinasioiden dark side. Käsittelemme mm. eläinetiikkaa, seksuaalisuutta, syyllistämme lemmikinomistajia, tutustumme ruhojen hävittämiseen, muistelemme joukkotapaturmia ja kuuluisimpia pitkäaikaisvankeja.
Kommentti
Pitääkö olla huolissaan?
Elisa Hernetkoski
Oulu

Lemmikkieläinten kasvatus ja myynti on liiketoimintaa, jossa eläinten arvo nähdään lähinnä taloudellisena. Varsinkaan tehdasmaisessa lemmikkieläintuotannossa eläinten hyvinvointiin ei useinkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Monilla eläinroduilla esiintyy pitkälle viedystä jalostuksesta johtuvia terveysongelmia.

Eläinsuojat ovat jatkuvasti täynnä kodittomia lemmikkejä, ja uutta seuralaista hankkivalle ehdottomasti eettisin ratkaisu olisikin ottaa suojiinsa uutta kotia tarvitseva sellaisesta. Lemmikin hankkimisen tulee jokaisessa tapauksessa olla vakavaan harkintaan perustuva päätös, jotta eläimen hyvinvointi olisi mahdollisimman pitkälle turvattu. Hoitajan on sitouduttava perehtymään hoidokkinsa tarpeisiin ja tekemään parhaansa niiden täyttymisen eteen.

Pitääkö olla huolissaan?

Yksi pääsyy siihen, miksi eläimiä vielä käytetään sirkuksissa viihdyttämään ihmisiä, on niiden ansiosta saavutettava taloudellinen voitto. Tämä perustuu ihmisten haluun nähdä eläimiä lavalla. Toisena syynä on perinteiden ylläpitämisen halu. Sirkuseläinten eettisyydestä on etenkin ensin mainitusta syystä monia eriäviä mielipiteitä. Onko hyväksyttävää käyttää eläimiä viihteeseen, kun ne eivät itse voi antaa siihen suostumustaan?

Eläimiä sirkuksissa vastustavat eniten eläinsuojelijat ja eläinten oikeuksien puolustajat perustellen näkökantansa eläinten hyvinvoinnin, arvojen ja oikeuksien avulla. Vahvimmin eläimiä sirkuksissa tuntuvat puoltavan juuri perinteiset sirkukset, sillä niiden kieltäminen olisi suuri muutos perinteeseen.

Kielto ei koskisi kuitenkaan pelkästään sirkuksia organisaatioina vaan myös yksittäisiä ammatinharjoittajia, eläintenkouluttajia ja - kesyttäjiä, joilta kiellettäisiin ammattinsa harjoittaminen. Yleisön reaktio varmasti jännittää, mikäli eläimet sirkuksissa kiellettäisiin. Saadaanko katsojia yhtä paljon ilman eläimiä vetonauloina. Yleisö on kuitenkin mukautuvaista ja ajan kanssa ymmärtää sekä sopeutuu uuteen, kuten on huomattavissa esimerkiksi Suomen perinteisen sirkuksen historiaa tutkiessa eläinsuojelulakien muutosten näkökulmasta.

Lue koko näkökulma Sara Nurmisen opinnäytetyöstä Sirkuseläimet nykypäivää vai historiaa?

Italia kielsi sirkuseläimet

Italian parlamentti päätti keskiviikkona kieltää elänten käyttämisen sirkuksissa. Hallituksen on vuoden sisällä annettava asetus kiellon täytäntöönpanosta.

Kansainvälinen eläinsuojelujärjestö Animal Defenders International (ADI) pitää merkittävänä, että Italian kielto koskee kaikkia eläimiä, ei pelkästään villieläimiä. ADI:n mukaan Italia on 41. valtio, jossa sirkuseläimet kielletään. Lisäksi monissa maissa – kuten Suomessa – on osittaisia kieltoja, jotka koskevat tiettyjä eläinlajeja tai tiettyjä käytäntöjä.

Sirkuksiin liittyy paljon eläinten väkivaltaista kohtelua ja pakottamista. Edellinen kieltopäätös tehtiin Intiassa, jossa kiellettiin villieläinten käyttäminen sirkuksissa. Italiassa on noin sata sirkusta ja niissä noin 2 000 eläintä.

Eläintensuojelijoiden mukaan eläinten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tarpeita ei voida täyttää kiertävissä sirkuksissa. Lisäksi sirkuksiin liittyy paljon eläinten väkivaltaista kohtelua ja pakottamista.

Lähde: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3804037-italia-kielsi-sirkuselaimet