Kolumni

Ko­lum­ni: Toimiva jouk­ko­lii­ken­ne toisi kau­pun­kiin os­to­voi­maa, työtä ja elämää – lip­pu­tu­lo­jen tui­jot­ta­mi­sen sijaan tulisi ym­mär­tää pai­kal­lis­ta­lou­teen sä­tei­le­vät laa­jem­mat hyödyt

Väinö Jalkanen on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti, joka opiskelee maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi ja toimii säveltäjänä.
Väinö Jalkanen on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti, joka opiskelee maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomi-insinööriksi ja toimii säveltäjänä.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Kevään vaalien lähestyessä aika ajoin esiin nousee ikuinen kestoaihe: Rovaniemen joukkoliikenteen kolmikymmentävuotinen alennustila.

Ehdokkaiden pyrkiessä erottumaan massasta nousee houkutus visioida jotain persoonallista. Yksi tarjoaa ratkaisuksi pikkubusseja, toinen ilmaisia lippuja koululaisille, kolmas sähköbusseja. Annettakoon kaikille ehdokkaille puoluekantaan katsomatta ilmainen vinkki: yksikään edellä mainituista ei lämmitä silloin, kun klo 20.15 haluaisi Nivavaaraan eikä yhtäkään vuoroa mene. Ongelman ytimenä on ja pysyy auttamattoman vähäinen vuorotarjonta.

Moni toki ihmettelee, että miksi Rovaniemen kannattaisi investoida miljoonia vuodessa joukkoliikenteeseen, jos raha ei palaudu lipputuloin? Syy on monimutkaisen kaupunkitalouden kiemuroissa. Raha kyllä palautuu korkojen kera mutta monen mutkan kautta.

Mainittakoon yhtenä esimerkkinä, että nykytilanteessa moni perhe joutuu ylläpitämään kahta autoa, mutta laadukkaan joukkoliikenteen kaupungissa verrokkiperhe selviääkin yhdellä. Mikäli tuhat kotitaloutta selviää kahden auton sijaan yhdellä, puhutaan jo monen miljoonan euron suuruisesta ostovoimapotentiaalin kasvusta: perheillä vapautuu rahaa lasten ja aikuisten harrastuksiin, kotikaupungin ravintoloihin ja kivijalkakauppoihin, asuntolainojen nopeampaan lyhentämiseen sekä muihin hankintoihin.

Kakkosautoilta vapautuneen ostovoiman myötä syntyy markkinoita uusille paikallisille palveluille, mikä tietää työpaikkoja, verotuloja ja vetovoimaa.

Kakkosautoilta vapautuneen ostovoiman myötä syntyy markkinoita uusille paikallisille palveluille, mikä tietää työpaikkoja, verotuloja ja vetovoimaa.

Laadukas joukkoliikenne tarkoittaa tiheää vuorotarjontaa aamuviidestä puoleenyöhön sunnuntaita myöten. Tämä merkitsee vuoroja kaupunkitaajamassa 15 ja 30 minuutin välein sekä yhteyksiä myös Muurolan, Sinetän, Vikajärven, Vanttauskosken ja Narkauksen suuntiin.

Kolumnistin matematiikalla tämä saataisiin vuosittain 8,5 miljoonalla eurolla. Laadukkaan palvelun myötä voitaisiin tavoitella neljän miljoonan euron lipputuloja ja tuettavaa jäisi 4,5 miljoonaa. Tuki olisi ajan myötä katettavissa yllä esitellyillä ostovoiman ja työllisyyden kohentumisen paikallistalouteen tuomilla hyödyillä, jotka on osoittanut tutkimuksissaan muun muassa saksalainen liikennesuunnittelija Carmen Hass-Klau.

Investoinnin edullisuutta auttaa hahmottamaan myös se, että Hirvaalle suunnitellun yksittäisen tieoikaisun hinnalla (23,6–36 miljoonaa euroa) ensiluokkaista joukkoliikennettä pyöritettäisiin Rovaniemellä 5–8 vuotta. Pistäisimmekös siis jo pyörimään?