Yrittäjyyden edistäminen on Lapin kansanedustajien sydämellä ja agendalla, osa 2 – ”Lappilaiset yrittäjät ja yritykset luovat koko Lapin hyvinvoinnin” - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Yrittäjyyden edistäminen on Lapin kansanedustajien sydämellä ja agendalla, osa 2 – ”Lappilaiset yrittäjät ja yritykset luovat koko Lapin hyvinvoinnin”

Mikä on yrittäjän asema, rooli ja merkitys muuttuvassa maailmassa – entä työmaailmassa? Miten yrittäjyyttä pystytään jatkossa edistämään ja tukemaan? Sitä pohtivat nyt Lapin vaalipiiristä valitut, uudet kansanedustajat Katri Kulmuni, Markus Lohi, Markus Mustajärvi ja Johanna Ojala-Niemelä. Terveisensä edustajille lähettävät myös Lapin Yrittäjien yrittäjäjäsenet.

Lapista valituilta uusilta kansanedustajilta kysyttiin:

1. Millainen on oma kosketuspintasi yrittäjyyteen?

2. Kuuluuko yrittäjyyden edistäminen vaalikauden tavoitteisiisi? Jos, niin miten se ilmenee?

3. Miten yrittäjyyttä pitäisi ja miten yrittäjyyttä on mielestäsi mahdollista tukea ja edistää?

4. Miten aiot omalla vaalikaudellasi vaikuttaa Kemin biotuotetehdasta ja sen vaatimia infrainvestointeja koskevan hankkeen etenemiseen?

5. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Lapin alueen yrittäjille?

Katri Kulmuni, keskusta

1. Yrittäjyys on minulle erittäin tärkeä asia. Se on itse asiassa yksi syy, miksi liityin Keskustaan. Yrittäjät ja yritykset luovat työpaikat tähän maahan ja heidän menestyksensä heijastaa koko maan menestystä. Itse olen työssäni paljon tekemisissä paitsi lappilaisen myös koko suomalaisen yrityskentän kanssa ja haluan pyrkiä edistämään Lapin alueen yrityksille tärkeitä asioita.

2. Yrittäjyyden edistäminen kuuluu vaalikauteni tavoitteisiin. Yrittäjien sosiaaliturva tarvitsee edelleen parannuksia, sillä se ei ole läheskään samalla tasolla kuin palkansaajilla. Samoin verotuksen tulee olla kasvuun kannustavaa. Kiristäminen olisi väärä linja. Paikallista sopimista toivoisin lisää, samoin ratkaisuja monia aloja vaivaavaan työvoimapulaan. Myös oikeanlaisia koulutuspaikkoja tarvitaan lisää.

3. Tärkeintä olisi viedä Suomea yhä vahvemmin yrittäjämyönteiseen suuntaan. Yrittäjyyden arvostus on mielestäni kasvanut ja toivoisin, että se kasvaa edelleen. Haluaisin nähdä, että palkkatyöstä yrittäjyyteen heittäytyvien turvaverkkoa parannettaisiin, samoin niiden, jotka rakentavat yritystä jo työttömyysaikana.

Olisi tärkeää, että kouluissa tarjottaisiin yrittäjyyskasvatusta. Yrittäminen on monille enemmän kuin vain työtä; se on elämäntapa ja asennekysymys. Suomalaisten täytyisi oppia luottamaan itseensä ja sisäistää se, että vaikka välillä menisi huonommin, niin aina kannattaa yrittää ja yrittäminen voi olla tie menestykseen.

4. Valtion on tuettava Kemin tehdasinvestointia samanlaisella, lähes 200 miljoonan euron infrapaketilla kuin mikä Ääneskoskelle myönnettiin. Tällaisella panostuksella saisimme esimerkiksi Ajoksen sataman syvättyä, Simon vaaralliset risteykset kunnostettua sekä teitä ja raiteita vahvistettua. Itse edistin näitä hankkeita viime kaudella ja jatkan työtä edelleen. Moni Lapin kannalta tärkeä infrastruktuurihanke eteni edellisellä kaudella valmiiksi asti, mutta kunnostettavia kohteita riittää edelleen. Toivon, että voimme turvata raaka-aineen saatavuuden tehtaalle ja että tämä miljardi-investointi hyödyttää lappilaisia yrityksiä laajasti.

5. Toivon kaikille yrittäjille paljon rohkeutta ja voimia. Lappilaisten yritysten voimin saadaan Lappi kasvuun!

Markus Lohi, keskusta

1. Ennen valtakunnanpolitiikkaan lähtöä toimin yhdeksän vuotta yrittäjänä taloushallintoalalla ja nelisen vuotta yksityissektorilla lakiasiainjohtajana. Asiakkaita minulla oli Nuorgamista Simoon ja kaikkialta siltä väliltä. Sain palvella laajasti lappilaisia yrittäjiä ja koko Lapin yrityskenttä tuli tutuksi. Kansanedustajana olen pitänyt tiivistä yhteyttä lappilaisiin yrityksiin ja laajentanut yritysverkostoani edelleen. Hyvät yhteydet paikallisiin yrityksiin ovat avainasemassa kansanedustajan työssä onnistumiselle!

2. Hyvinvointi syntyy työn ja yrittäjyyden kautta. Yksi päätavoitteistani on vaikuttaa siihen, että Suomesta tulee yhä yrittäjämyönteisempi ja yrittämiseen kannustava maa, joka tarjoaa vakaan toimintaympäristön monipuoliselle yritystoiminnalle. Lapin alueella korostuu etenkin matkailun kehityksen turvaaminen, jota reilut pelisäännöt vievät eteenpäin. Konkreettisia tavoitteitani on pienten yritysten yrittäjävähennyksen korottaminen kahdeksaan prosenttiin sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen säilyttäminen.

3. Ratkaisevinta on vakaa ja reilu yritystoimintaympäristö. Vaikka hallitukset vaihtuisivat, ei yrittäjyyteen liittyvä lainsäädäntö ja verotus saisi poukkoilla. On tehtävä sellaista talouspolitiikkaa, joka lisää yrittäjien luottamusta ja uskallusta investoida Suomeen. Samalla yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa on karsittava.

4. Metsä Groupin ilmoitus Kemin investoinnista oli loistouutinen Lapille ja koko Suomelle. Itse tulen päättäjänä tekemään kaikkeni hankkeen toteutumiseksi. Puun käytön lisääminen, jota myös Kemin investointi edellyttää, on puolueellemme ratkaiseva kynnyskysymys. Oli hallituspohja mikä hyvänsä, aion hyödyntää aktiivisesti verkostojani edistääkseni välttämättömän ja merkittävän infrarahoituksen saamista.

5. Lappilaiset yrittäjät ja yritykset luovat koko Lapin alueen hyvinvoinnin. Voimia ja jaksamista työhönne!

Markus Mustajärvi, vasemmisto

1. Toimin yrittäjänä vielä silloin, kun tulin valituksi eduskuntaan vuonna 2003. Jo sitä ennen olin tehnyt tiivistä yhteistyötä yrittäjien kanssa muun muassa työvoimatoimiston johtajana, Itä-Lapin kuntayhtymän vastaavana sekä monien hankkeiden vetäjänä. Toimin esimerkiksi projektipäällikkönä Territorial Employment Pact -hankkeessa sekä pääkoordinaattorina Tacis CBC -hankkeessa.

Minulla on myös erinomaisen aktiivinen yrityskummi, Vuokko Mikkola Utsjoelta. Hän pitää minut ajan tasalla paitsi paikallisista asioista, myös yrittäjien arjesta laajemminkin. Itse pyrin tapaamaan yrittäjiä lähes viikoittain, sillä kahdenkeskiset tapaamiset ovat minulle tärkeitä.

2. Yrittäjyyden edistäminen on vaalikauden tavoitteideni kärjessä. Taustastani johtuen kiinnitän herkästi huomiota epäkohtiin, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti esimerkiksi yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä työttömyysturvaoikeuteen. Surullisena olen seurannut, kun työhallinnon toiminta ajettiin alas. Aiemmin kunnat, työvoimatoimistot, yrittäjäyhdistykset ja kolmas sektori tekivät hyvää yhteistyötä paikallistasolla. Aion huolehtia siitä, että vasemmistoliitto päivittää yrittäjäohjelmansa ajan tasalle.

3. Julkisen vallan tulee huolehtia siitä, että yrittäminen on mahdollista koko Suomessa. Se tarkoittaa paitsi perusinfran, kuten liikenneyhteyksien rakentamista ja ylläpitämistä, myös koulutuksen turvaamista kaikilla koulutustasoilla ja sen kaikissa muodoissa. Realistisen tilannekuvan muodostaminen on tärkeää etenkin yrityksen alkumetreillä. Starttiraha on ollut monelle aloittavalle yrittäjälle suuri apu. Myöskään koulutuksen merkitystä ei sovi unohtaa. Myös julkisen sektorin tulee toimia tukena byrokratiaviidakon raivaamisessa.

4. Metsä Group ajoitti hankkeensa uutisoinnin taktisesti oivallisella tavalla. Kisaa käydään monen hankkeen kesken. Kansanedustajana kannatan kaikkia hankkeita, jotka lisäävät jalostusastetta ja työllisyyttä. Nyt Lapissa pitäisi vain miettiä, kuinka taimikonhoito- ja ensiharvennusrästit kurotaan umpeen.

5. Lapilla on paljon vahvuuksia ja kasvavia toimialoja, jotka tarjoavat yrittäjille ja yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toivon kaikille yrittäjille rohkeaa mieltä, intoa ja tsemppiä!

Johanna Ojala-Niemelä, SDP

1. Itse en ole toiminut yrittäjänä, mutta lähipiirissäni olen saanut seurata yrittäjyyttä läheltä. Lapin kansanedustajille on osoitettu myös omat nimikkoyrittäjät, jotka jakavat tietojaan ja asiantuntemustaan yrittäjyyttä koskevista, ajankohtaisista asioista. Omana nimikkoyrittäjänäni toimii Jari Kelahaara Ranualta.

2. Kyllä. SDP:n yrittäjyyspaketti käsittää 8+2 kohtaa yrittäjyyden edistämiseksi tällä vaalikaudella. Paketti sisältää ensimmäisen työntekijän vähennyksen, jossa yrittäjä voi niin halutessaan vähentää ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkamenoja enintään 20 000 euroa verotettavasta tuloksesta. Tästä hyötyisi erityisesti Suomen 170 000 yksinyrittäjää, jotka voisivat itsensä lisäksi työllistää myös jonkun toisen.

Paketti sisältää myös esityksen ALV-alarajan nostamisesta 30 000 euroon pienyrittäjyyden edistämiseksi, sekä esityksen Rinteen mallista, jonka mukaan yrittäjä saa työllistettävän peruspäivärahan suuruisen palkkasetelin ilman erillistä palkkatukipäätöstä. Mallissa passiivinen työttömyystuki muutetaan aktiiviseksi työllistämisrahaksi. Tämä kaikki tukee samalla myös tavoitettamme purkaa turhaa byrokratiaa.

3. Lapin kannalta on tärkeää lisätä tehoja erityisesti matkailun edistämiseen. Se kuuluu osana myös SDP:n vaalikauden tavoitteisiin. Matkailutulot voidaan kaksinkertaistaa 10 vuodessa, jos markkinointiin ja Visit Finland -ohjelmaan saadaan lisää vaikuttavuutta. Myös elokuva-alan tuotantokannustinta on jatkettava, koska elokuva- ja sarjatuotantojen kuvaaminen lisää myös matkailun vetovoimaa kuvausalueilla. Yrittäjyyden edistämisen kannalta kaikkinensa olisi tärkeää tehostaa myös nuorille suunnattavaa yrittäjyyskasvatusta. Usein innokkuutta on ilmassa, mutta nuoren tullessa tietoiseksi yrittäjyyteen liittyvistä riskeistä, orastava into laimenee eikä yrittäjäksi uskalletakaan ryhtyä.

4. On selvää, että Suomi tarvitsee uusia investointeja ja työpaikkoja. Yksi nytkähdys eteenpäin oli Metsä-Groupin ilmoitus biotuotetehtaan suunnittelusta Kemiin. Näin suuren investoinnin lähtiessä liikkeelle on panostettava erityisesti tehtaan tarvitsemaan infraan kuten Ajoksen väylän syventämiseen, satamien kehittämiseen, tie- ja katuverkostoon sekä rata- ja puuterminaalien kehittämiseen. Hankkeen eteneminen vauhdittaisi Tornio-Laurila radan toteutumista ja Kolarin radan sähköistämistä. Myös alemman asteisesta tieverkosta on huolehdittava, jotta puu saadaan riittävältä säteeltä liikkeelle. Äänekosken hanke oli Kemiin suunniteltavaa hanketta pienempi, mutta senkin osalta panostukset infraan olivat 180 miljoonaa euroa.

5. Suomi ja Lappi eivät kasva, jos yritykset eivät menesty. Perustilanne on tänäkin päivänä se, että yrityksen on voitava hyvin, jotta työntekijä voi hyvin. Jotta yrittäjä voi hyvin, on toimintaympäristön oltava kunnossa. Toivon, että voin eduskunnassa edistää yritysten asemaa yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja yrittäjien kanssa.

Lapin Yrittäjien jäsengallup:

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Lapin vaalipiiristä valituille, uusille kansanedustajille?

1. Sanna Koivuranta, Kauneus- & Komeushoitola Sanna ’s Style, Rovaniemi

”Yksi tärkeimmistä kysymyksistäni kansanedustajille koskee äitiysvapaiden maksua. Olisiko sitä mahdollista säätää siten, että Kela kustantaisi kokonaisuudessaan äitys- ja vanhempainrahan, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehdään? Vaikkakin tähän on tullut jo huojennuksia, on työntekijän jääminen äitiysvapaalle silti edelleen suuri kustannus työnantajalle. Uuden henkilön rekrytointi, koulutus ja perehdyttäminen vievät paljon aikaa ja rahaa. On myös selvää, että vie kuukausia ja joskus jopa vuosia ennen kuin uusi työntekijä pääsee osaamisessaan lähellekään äitiysvapaille lähteneen henkilön vastaavaa.

Tiedän, että tämä on suuri ongelma etenkin naisvaltaisilla aloilla. Monille yrittäjille se nousee jopa kynnyskysymykseksi työntekijöiden palkkauksessa puhumattakaan pienyrittäjistä, jotka voivat joutua aikamoiseen pulaan varsinkin jos äitiysvapailla on useampi henkilö yhtä aikaa.

Toisekseen toivoisin myös verohelpotuksia pienyrittäjille. Valtaosa yrityksistä, myös täällä pohjoisessa on pieniä, alle viiden henkilön yrityksiä, jotka eivät yksinkertaisesti pysty kasvamaan kovan verotuksen vuoksi.

Viimeinen kysymykseni koskee koulutusta. Ymmärrän toki, että opetussuunnitelmia tehdään ja muutetaan säännöllisesti, mutta olen viime aikoina huomannut, miten ammatillisen koulutuksen taso on alentunut tasaiseen tahtiin. Miksi yritetään saada opiskelijat valmistumaan jo vuodessa, kun aiemmin meidänkin alan koulutus (SKY-kosmetologi) kesti jopa kolme vuotta? Tuntuu kuin ammattiin valmistuttaisiin nykyään kirjekurssin omaisesti ja käytännön tiedot ja taidot jäävät opittavaksi työpaikoilla.

Vaarana on, että pian kukaan ei uskalla ottaa opiskelijoita työharjoitteluun, kun kaikki pitää opettaa alusta alkaen. Se on paitsi aikaa vievää, myös kallista, eikä monella yrittäjällä riitä resursseja sellaiseen. Tietysti jokainen työnantaja kouluttaa tulevat työntekijänsä omiin tapoihinsa ja tuotteisiinsa, mutta puutteellisten tai tyystin puuttuvien teoriataitojen opettaminen käy helposti mahdottomaksi. Esimerkiksi meidän alallamme jo pelkkien tuotesarjojen opettaminen on haastavaa, varsinkaan jos mitään pohjatietoa ei ole.

Lopulta haluan tietysti omasta puolestani onnitella uusia kansanedustajia. Onnea ja menestystä edessä olevalle vaalikaudelle!”

2. Martti Kankaanranta, Yrityspalvelu Kankaanranta, Tornion Yrittäjien puheenjohtaja

”Kaiken hyvinvoinnin takana on menestyvä yritystoiminta. Yrittäjät ja liikemiehet ovat omalla toiminnallaan mahdollistaneet ainutlaatuisen, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon viimeisen 60 vuoden aikana. Niin ollen meillä ei ole varaa olla sivuuttaa yritysten hyvän toimintaympäristön, osaavan työvoiman saatavuuden ja työntekijöiden kannustinten merkitystä koko maan hyvinvoinnin turvaamisessa. On selvää, että työn tekeminen verrattuna työttömyyteen on yksilölle aina ja joka tilanteessa paras vaihtoehto.

Mutta pystyvätkö yritykset, yhdessä osaavan työvoiman kanssa tulevaisuudessa kantamaan tämän taakan, vastuun koko yhteiskunnan hyvinvoinnista vai katkeaako kamelin selkä? On huolestuttavaa, että huoltosuhde heikkenee myös työikäisten kansalaisten siirtymänä huollettavien joukkoon. Nämä ovat tällä hetkellä ajankohtaisia ja aiheellisia kysymyksiä, jotka haluan esittää myös Lapin kansanedustajille.

Haluaisin mainita myös eduskuntavaalien alla käydystä, hoitajamitoitusta koskevasta keskustelusta. Se on mielestäni turha, etenkin jos siihen ei ole varaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Vain reilun 10 vuoden kuluttua Suomessa on lähes 70 huolettavaa sataa työikäistä kohti kun tällä hetkellä lukema on keskimäärin 60 alueittaista vaihtelua unohtamatta. Jatkossa ongelman ratkaisemiseksi on keksittävä muitakin ratkaisuja kuin pelkät veronkorotukset, mikä on vain vastuutonta ongelmien siirtämistä. Hyvä hoiva vaatii talouden, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua, mutta myös muita keinoja on haettava. Strategisen hyvinvoinnin johtamismallin käyttöönotto kaikissa hoiva-alan yrityksissä on tärkeää työyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta.

On tärkeää panostaa myös ennaltaehkäisevään valistukseen sekä toimenpiteisiin liikunnan ja terveellisen ruokavalion edistämiseksi. Vaikuttaa siltä, että yksilön vastuu tulee näissä asioissa jatkossa korostumaan, mikä on osaltaan myös hyvä asia. Mutta on sekä työyhteisöjen että poliitikkojen vastuulla varmistaa, että kaikki kivet tullaan näissä asioissa kääntämään ja kaikki ratkaisuvaihtoehdot selvittämään.”

Liity Yrittäjiin!


Kaupallinen yhteistyö

MAINOS

Lue myös