Viikon sana – Pääsiäisen jälkeen - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Viikon sana – Pääsiäisen jälkeen

”Kirkasta, Herra, Jumala, sanasi maailmalle. Rauhan ja riemun virtoja, puhkaise kaikkialle”, lauletaan virressä 419. Virren sanoma heijastelee sanomaa vuosisatoja vanhasta perinteestä: pääsiäispäivää seuraavana kahdeksan päivän jaksona on mahdollista pitää päivittäin jumalanpalvelus. Niinä päivinä luetaan kertomuksia ylösnousseen Vapahtajan ilmestymisestä oppilailleen.

Viikon sana – Pääsiäisen jälkeen
Tero Saapunki, vt. kirkkoherra, Tornio

Joulu ja pääsiäinen olevat olennainen osa vuodenkiertoamme. Ne tuovat keskellemme pyhän ja levon. Jumala on tarkoittanut sunnuntain viikoittaiseksi lepopäiväksemme. Sen lisäksi perinteiset juhla- ja arkipyhät suovat mahdollisuuden Jumalan sanan äärelle hiljentymiseen ja virkistäytymiseen.

Meneillään olevaan pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta. Ensiksi on valmistautuminen eli paastonaika ja sitä seuraa varsinainen pääsiäisen juhla. Sitten on vuorossa helluntaihin kestävä juhla-aika. Arki ja juhla vuorottelevat elämässämme.

Pääsiäisestä lasketaan aikaa sekä taakse- että eteenpäin. Se on keskeinen osa kirkkovuottamme. Kirkkovuosi säilyttää monipuolisuutensa, kun eri juhlien keskinäiset yhteydet tukevat toisiaan. Hyvän esimerkin tästä muodostavat juuri joulu ja pääsiäinen, jotka ovat suomalaisille suosituimpia kirkoissa käymisen ajankohtia.

On tärkeätä, että kirkollisissa juhlapyhissämme säilyvät niiden kristilliset ainekset. Silloin kirkkovuoden merkitys välittyy ihmisille puhuttelevalla ja näkyvällä tavalla. Juhlapyhät ovat useimmille itsestään selvästi myös vapaapäiviä. Merkillepantavaa siis on, että kirkolliset juhlapyhät on huomioitu yhteiskunnallisessa lainsäädännössämme. Tällä tavalla kirkkovuotemme määrittää juhlineen työtämme ja lepoamme. Niissä on Jumalan siunaus.

”Herra on oikeamielinen ja laupias, meidän Jumalamme on armollinen” (Ps. 116:5).

Pysyköön pääsiäisen ilosanoma sydämissämme vuoden jokaisena päivänä.

 


Kaupallinen yhteistyö

Lue myös