Sara Tuiskun huoli peruskoulun oppilaiden ja opettajien jaksamisesta – ”Homekouluihin on puututtava entistä rivakammin” - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Sara Tuiskun huoli peruskoulun oppilaiden ja opettajien jaksamisesta – ”Homekouluihin on puututtava entistä rivakammin”

Lapin Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja luokanopettaja Sara Tuisku näkee koulutuksen ja sivistyksen perustana koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumiselle. Mitkä ovat kuitenkin nykypäivän haasteet peruskoulukentällä ja kuinka ne voitaisiin ratkaista?

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Sara Tuisku näkee homekoulut tärkeänä huolen aiheena niin kuntapolitiikassa, kuin valtakunnallisella tasolla. ”Minulle on ensisijaisen tärkeää, että koulu- ja päiväkotitilat ovat terveitä.”

Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Sara Tuisku näkee homekoulut tärkeänä huolen aiheena niin kuntapolitiikassa, kuin valtakunnallisella tasolla. ”Minulle on ensisijaisen tärkeää, että koulu- ja päiväkotitilat ovat terveitä.”

Luokanopettajana Sara Tuisku katsoo yhteiskuntaa ammattinsa silmälasien läpi. Hän pääsee näkemään konkreettisesti, kuinka yhteiskunnan muutokset heijastelevat koulukenttään.

– Koulutus ja sivistys on mielestäni perusta Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumiselle. Peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta on vahvistettava, jotta kaikille toteutuisi yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa, kommentoi Tuisku.

Rantavitikan peruskoulussa luokanopettajana työskentelevä Tuisku toimii Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuutettuna. Ensi vuonna Lapin Kokoomuksen varapuheenjohtaja nähdään ehdolla eduskuntavaaleissa ja yksi tärkeimmistä vaaliteemoista onkin koulutus.

– Yhteiskunta rakentuu hyvin pitkälle peruskoulun ja sivistyksen pohjalle. Jo pidemmän aikaa peruskoulua on haastettu yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien myötä, pohtii Tuisku.

Peruskoulukentän haasteet

Tällä hetkellä peruskoulukentän yksi suurimmista haasteista on koulurakennusten sisäilmaongelmat. Paljon mediahuomiota saanut aihe on ollut ihmisten huulilla viime vuosina. Tämä ei kuitenkaan ole automaattisesti tarkoittanut, että asialle olisi tehty tarpeeksi toimenpiteitä.

– Homekoulujen sisäilmaongelmat on suuri kansallinen kysymys, mihin pitäisi pystyä vastaamaan laajemmilla hartioilla. Tilanne haastaa taloudellisesti kuntia ja luo valtavan potin investointeja.

Koulujen sisäilmaongelmien kehittyminen on pitkän ajan tekemättömyyden ja huonon rakentamisen tulos. Tuisku näkee homekoulut haasteina, joihin yhteiskunnan pitäisi pystyä vastaamaan.

– Olen erittäin huolissani tilanteesta. Rovaniemelläkin on tällä hetkellä kouluja, joissa oppilaat eivät pysty opiskelemaan, vaan he suorittavat opintonsa kotoa käsin. Millaiset vaikutukset tällä voi olla oppilaiden elämässä myöhemmin? Miten se voi vaikuttaa kansantalouteen, kun on lapsia, jotka sairastuvat jo koulupolun alkuvaiheessa astmaan ja muihin sairauksiin?, kysyy Tuisku huolestuneena.

Myös ammattikunnan osalta sairastelu kuormittaa työtä, kun työntekijöillä on vaikea olla työpaikalla. Tuisku itsekin on kokenut sisäilmasairastumisen ja ollut kierteessä useamman vuoden. Lopussa naisen terveydentila oli jo siinä tilassa, että työterveys kehotti etsimään korvaavan paikan.

– Tilanne oli hyvin hyvin hankala. Jouduin lähtemään kesken lukuvuoden ja koulu jatkoi toimintaa vielä siinä vaiheessa. Sijaisia otettiin meidän sairastuneiden opettajien tilalle, muistelee Tuisku vaikeaa tilannetta, joka usein myös jakaa työyhteisöä.

– Osa porukasta sairastaa ja he haluavat puhua aiheesta, kun taas se osa, joka ei sairasta, ovat väsyneitä keskustelemaan aiheesta. Tämä luo haasteen myös työterveyden näkökulmasta, sillä lääkärikunnassakaan ei ole yhtenäistä näkemystä siitä, onko sisäilmasairaudet diagnosoitavia sairauksia, miettii Tuisku.

Lasten näkökulmasta oireilu voi näkyä hyvin eri tavalla. Osalla oireet näkyvät pahoinvointina ja toisilla taas keskittymisvaikeuksina ja levottomuutena. Tuisku ymmärtää, että kyse on subjektiivisesta kokemuksesta, mutta huoli pitää aina ottaa vakavasti.

– Syrjäytyviä nuoria on jo aivan liikaa.

Mikä ratkaisuksi?

Kun Rovaniemen kaupungin tilahallinta uudistuu, pitäisi Sara Tuiskun mukaan hyvin tarkkaan arvioida, tarvitseeko kaupungin omistaa kaikkia kiinteistöjä vai keskitytäänkö opetuksen järjestämiseen ja laadukkaaseen pedagogiikkaan. ”Meillä voisi olla mahdollisesti elinkaari- ja vuokramallilla toteutettuja koulu- ja päiväkotirakennuksia”, ehdottaa Tuisku.

Nykyisin Suomessa osa oppilaista käy koulupolkunsa uudessa, hienossa koulussa, kun taas osa joutuu viettämään koko peruskoulutaipaleensa evakossa tai parakissa. Pahimmassa tapauksessa homekoulussa.

– Homekoulut eriarvoistavat peruskoulun osalta lapsia. Toki ymmärrän sen, että eivät kaikki koulut voi olla saman ikäisiä, mutta tästä asetelmasta, että ollaan parakissa tai homekoulussa, pitää kuitenkin päästä pois.

Tuisku näkee, että 60-luvulla rakennettuja ja moneen otteeseen remontoituja rakennuksia ei enää kannata lähteä välttämättä remontoimaan.

– Se ei ole säästöä, vaikka se näyttäisikin kustannuslaskelmassa paremmalta. Järkevämpää on tehdä investointi kunnolla alusta asti, kuin se, että säilytetään muutama vanha rakennus ja lasketaan niiden varaan.

Kaupungin päättäjät tarvitsevat Tuiskun mukaan myös enemmän tietoa ja asiantuntemusta siitä, mitkä ovat olleet rakennuksien ongelmat. Tulevaisuudessa ei saman tyyppisiä ongelmia kannattaisi lähteä korjaamaan.

– Myös koulujen rehtoreilla pitäisi olla kaupungin puolelta tuki takanaan. Ei voi käydä niin, että rehtori, joka on pedagogiikan johtaja, on remonttityömaan valvoja. Totta kai hän on mukana koulun puolesta, mutta hänen harteilleen ei saisi sysätä vastuuta remontista. Hän ei ole rakennusalan ammattilainen, muistuttaa Tuisku.

Uusi aloite

Homekoulujen lisäksi Tuiskulla on suuri huoli opettajien jaksamisesta, sillä viime vuosina kouluissa mielenterveyspalveluiden kysyntä on lisääntynyt. Valtuutettu jätti lokakuussa kaupunginhallitukselle aloitteen liittyen opettajien haastavaan tilanteeseen.

– Opettajien pitäisi pystyä keskittymään työssään pedagogiikkaan ja uuden opintosuunnitelman haltuunottoon. Koulumaailmassa on kuitenkin tällä hetkellä paljon kysymyksiä, joihin opettajilla ei ole koulutusta. Esimerkiksi identiteettiin ja ahdistushäiriöihin liittyviin kysymyksiin tarvitsemme tukea asiantuntijoilta ja ohjeistusta siihen, miten käsittelemme näitä asioita oppilaiden kanssa.

Tuisku ehdottaa aloitteessaan, että yläkouluihin, lukioon ja toisen asteen oppilaitoksiin tulisi hoitaja, joka olisi tavattavissa koululla. Näin apu olisi lähellä oppilaille sekä konsultaatioapu opettajille.

– Myös liian suuret ryhmät heikentävät oppilaiden mahdollisuuksia oppia ja vievät opettajan jaksamisen äärirajoille. On toki hienoa, että oppilas saa käydä lähikoulua ja hänellä on oikeus omaan luokkaan, mutta jos lapsella on kuitenkin erityisen tuen tarve, onko se oppilaan oikeuden mukaista, että hän käy koulua isossa ryhmässä, pohtii Tuisku.

Ehdotuksena voisi olla erillinen, pienempi luokka, jossa oppilaalla olisi mahdollisuus käydä hakemassa tukea erityiseen, kuten oppimisen tai käyttäytymispuolen ongelmaan. Jakson jälkeen oppilas voisi palata takaisin suurempaan ryhmään.

– Tämä ei tarkoittaisi paluuta vanhaan tarkkailuluokkasysteemiin, vaan kyseessä olisi kuntoutuksen kaltaista luokkatoimintaa, muistuttaa Tuisku hymyillen.

Vaaliteemana koulutus on henkilökohtaisesti erittäin tärkeä aihe opettajana ja päättäjänä toimivalle Tuiskulle, joka pääsee kokemaan koulutuksen muutokset molemmista näkökulmista.

– Suomessa on laadukas opettajan koulutus ja se on edelleen arvostettu ammatti. Meidän täytyy pitää siitä kaikin tavoin kiinni. Mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että laitamme nämä meitä huolestuttavat asiat kuntoon.

– Nyt on tekojen aika, summaa Tuisku.

Tutustu Sara Tuiskun vaaliteemoihin hänen nettisivuillaan .


Kaupallinen yhteistyö

Lue myös