Pikaluottojen lainsäädäntö on kiristymässä - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Pikaluottojen lainsäädäntö on kiristymässä

"Pikaluottoja halutaan valvoa entistä tarkemmin."

"Pikaluottoja halutaan valvoa entistä tarkemmin."

Pikaluotot, toiselta nimeltään pikavipit, kalskahtavat monen korviin pahaenteisiltä. Mediassa on kerrottu paljon tarinoita pikavippien aiheuttamiin loukkuihin ajautuneista ihmisistä. Monille heistä on holtittoman rahankäytön seurauksena aiheutunut maksuhäiriömerkintöjä sekä muita käytännön elämää vaikeuttavia ongelmia.

Netistä saatavien lainojen valvonta ja säätely on kuitenkin vuosien varrella tiukentunut huomattavasti. Nyt alaa halutaan suitsia edelleen, jotta pikaluottoyhtiöiden toimintaa saataisiin entistä vastuullisemmaksi.

Korkokatto karsi suurimmat ongelmat

Vielä 2000-luvulla pikavippiyhtiöiden toiminta oli melko villiä. Asiaan tuli korjaus vuonna 2013 voimaan astuneen korkokaton kautta, sillä tuolloin alle 2000 euron lainojen todellisen vuosikoron enimmäismääräksi määriteltiin viitekorko + 50 prosenttiyksikköä. Jos hakija haluaa tänä päivänä lainaa 1000 € , ei korko saa ylittää lainsäätäjän asettamaa enimmäismäärää.

Sama sääntö pätee, olivatpa kyseessä yrityslainat , kulutusluotot tai pikalainat . Lainmuutoksen jälkeen alalta karsiutui monta epämääräistä yritystä, ja samalla uusien pienlainojen yhteissumma laski huomattavasti.

Valvotaanko luotonantajia riittävästi?

Luotonantajien on täytynyt vuodesta 2010 lähtien kuulua aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Rekisteröinnin yhteydessä viranomaiset tarkistavat lainayrityksen toiminnan, ja valvonta jatkuu tiiviisti myös sen jälkeen. Jos hakija etsii lainaa netistä, pikaluotto.fi -sivustolta löytyy lista rekisteröidyistä lainayrityksistä.

Pikaluottojen myöntämisen lisäksi myös niiden markkinointia haluttaisiin rajoittaa. Idea on peräisin Hollannista, jossa pikalainojen markkinointi kiellettiin vuonna 2017.

Käytännössä markkinointikielto ajaisi pikavipit samaan asemaan tupakan kanssa. Tällöin tuotteiden myynti olisi sallittua, mutta markkinointi ei. Samankaltaista käytäntöä sovelletaan myös silloin, kun suomalainen pelaa netissä - vain kotimainen pelimonopoli saa mainostaa maamme rajojen sisällä.

Uusia lakimuutoksia on vireillä

Monet pikavippiyhtiöt ovat perineet suurten korkojen lisäksi myös muita kuluja. Joskus nämä kustannukset saattavat olla jopa korkoa merkittävämpi menoerä lainanottajalle.

Mallia haluttaisiin muuttaa siten, että kuluttajalta saisi periä muita kuin korkokustannuksia maksimissaan 0,01 prosenttia päivää kohti. Myös vuosittain perittävien kustannusten kattosumma haluttaisiin rajata 150 euroon.

Samalla käsittelyyn otettaisiin myös korkokatto, joka halutaan ulottaa myös yli 2000 euron lainoihin. Tällä hetkellä kuluttajille on myönnetty noin 2000 euron lainoja, joissa vuotuinen korko on ollut yli 100 prosenttia. Lisäksi vuotuisen koron määrittelyä haluttaisiin tarkentaa. Sääntelyn rikkominen johtaisi kaavailujen mukaan tilanteeseen, jossa kuluttajan ei tarvitsisi maksaa lainan korkoa tai kustannuksia.


Kaupallinen yhteistyö

Lue myös