Ennaltaehkäisevän työn osuus nähdään tärkeänä lapsiperheiden kohdalla – ”Varhaisuus on valttia” - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Ennaltaehkäisevän työn osuus nähdään tärkeänä lapsiperheiden kohdalla – ”Varhaisuus on valttia”

Vanhempien Niina Oinaan, Henna Knuutin ja Pekka Tiitisen mukaan ennaltaehkäisevää perhetyötä tulisi vaalia jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

”Lapsille on ennen kaikkea suotava tasapainoinen lapsuus. Vaikka perheiden arkea värittäisi vuorotyöt, on tärkeää, että vanhempien langat pysyvät käsissä arjen pyörittämisessä. Jos hallinta pettää, tulisi tukipalveluiden olla paremmin perheiden tiedossa”, toteavat Lapin SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat Pekka Tiitinen, Henna Knuuti ja  Niina Oinas.

”Lapsille on ennen kaikkea suotava tasapainoinen lapsuus. Vaikka perheiden arkea värittäisi vuorotyöt, on tärkeää, että vanhempien langat pysyvät käsissä arjen pyörittämisessä. Jos hallinta pettää, tulisi tukipalveluiden olla paremmin perheiden tiedossa”, toteavat Lapin SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat Pekka Tiitinen, Henna Knuuti ja Niina Oinas.

Nykypäivänä perheillä on hyvin kiire elämässään: Löytyykö vanhemmilta aikaa tukea lastensa kasvua? Miten yhteistä aikaa saataisiin lisättyä?

Näitä kysymyksiä miettivät perheen äidit, tervolalainen Niina Oinas ja torniolainen Henna Knuuti sekä kemiläinen perheenisä Pekka Tiitinen.

– Jokainen perhe on erilainen, ja jokaisella perheellä on omat arjen haasteensa. Nykypäivänä kiireen keskellä perheet kaipaavat erityisesti joustavuutta arkeen, kommentoi tuntiopettajana työskentelevä Tiitinen, jolla on itselläänkin kaksi harrastavaa poikaa.

– Komppaan Pekkaa. Näen tähän ratkaisuna, että työelämä ja lapsiarki tulisi sovittaa paremmin yhteen, lisää kahden lapsen äiti Oinas, joka toimii vuoropäällikkönä ravintola-alalla ja jolle on tullut hyvinkin tutuksi vuorotyön ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

Kolmen vanhemman mielestä valtion ja kunnan tarjoamat vanhemmuuden tukipalvelut ovat tärkeässä osassa, jotta perheet voisivat kokonaisvaltaisesti paremmin. Perheitä ei saa jättää yksin, vaan jokaisen tulisi saada tukea erilaisten kasvatukseen liittyvien pulmatilanteiden ratkomisessa.

– Jos perheiden reagointi johonkin pulmaan pitkittyy, voi tilanne pahentua entisestään. Apu perheelle tulisikin olla saatavilla jo varhaisessa vaiheessa, kommentoi Oinas.

Varhaiskasvatuksella keskeinen asema lapsen hyvinvoinnin varmistamisessa

Kokkina työskentelevälle pitkään yksinhuoltajana olleelle Knuutille varhaiskasvatuskysymykset ovat olleet lähellä sydäntä. Kun Knuuti kuuli kolme vuotta sitten subjektiivisesta päivähoidon rajaamisesta ja kuinka se tulisi vaikuttamaan perheiden yhdenvertaisuuteen, halusi hän lähteä vaikuttamaan asioihin poliittisen toiminnan kautta.

Kyseinen laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lapsen varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa, jos huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä.

– Näen kyseisen lain vääryytenä, sillä se asettaa pienet lapset eriarvoiseen asemaan. Mielestäni on erikoista, että lapsen tarvitsema varhaiskasvatuksen saaminen vaikeutuu sen vuoksi, että hänen vanhempansa eivät ole työelämässä.

Knuutin mielestä valtion tehtävänä on turvata, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden riittävään varhaiskasvatuksen tarjoamaan tukeen, ohjaukseen ja oppimisen elämyksiin.

– Varhaiskasvatus on myös matalankynnyksen tukitoimi, jota on ollut helppo saada ilman lastensuojelun asiakkuutta silloin, kun perheessä on vaikka parisuhdeongelmia tai väsymystä, summaa Knuuti.

Harrastusmaailman tuonti kouluympäristöön

Kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan, voivat päivät olla aluksi lyhyitä pikkukoululaisille. Jo aamupäivän tienoilla lähtevät lapset kotia kohti, kun vanhempien työpäivä voi päättyä vasta tuntien päästä. Tähän Tiitinen, Knuuti ja Oinas näkisivät ratkaisunpaikkana harrastusmahdollisuudet, jotka jatkaisivat koululaisten päivää mielekkäästi.

– Näkisin mahdollisuutena, että harrastusmaailma tuotaisiin voimakkaammin niin varhaiskasvatuksen puolelle kuin kouluympäristöön. Jos järjestöjen ja kuntien tuottamaa harrastustoimintaa tuotaisiin koulupäivien yhteyteen, jäisi näin myös perheille enemmän yhteistä aikaa illasta, toteaa Tiitinen, jolla on vuosien kokemus kahden poikansa kuskaamisesta harrastuksesta toiseen koulupäivien jälkeen.

– Peruskoulumaailmassa myös sosiaaliset taustat voivat vaikuttaa, kuka harrastuksiin pääsee osallistumaan ja kuka ei. Tässä vaiheessa lasten mahdollisuudet voivat jäädä vajaaksi ja pahimmassa tapauksessa lapsi voi jäädä ulos ikäluokkiensa toimista, miettii Tiitinen.

Myös kahden ala-asteikäisen lapsen äidille Oinaalle on illan harrastusrumba tullut tutuksi. Hänen kohdallaan myös välimatkat ovat pidentäneet iltoja, kun lapset kuskataan Tervolasta Kemiin ja Tornioon soittoharjoituksiin.

– Mielelläänhän sitä ajelee ja järjestelee asioita siten, että tämä mahdollistuu. Harrastukset ovat lapsille tärkeä asia, vaikkakin välillä vanhemmalle raskasta ja haastavaa. Näen tärkeänä, että harrastusmahdollisuuksia löytyisi edelleen pienemmistäkin paikkakunnista. Ainahan tämä toki ei ole mahdollista, mutta esimerkiksi kunnan tukema lasten yhteiskyyti lähikeskuksiin voisi auttaa koko perheen arkea ja etenkin vanhempien jaksamista, ehdottaa Oinas.

Lapsiperheiden on ostettava usein koululiikuntaa varten useampia urheiluvälineitä. Lasten suksipaketti voi maksaa melkein 150 euroa. "Tämä on suuri investointi kelle tahansa. Voisiko tähän keksiä ratkaisuksi tietyn kiintiön välineistä, joita lapset pystyivät käyttämään koulussa, jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa omia?, ehdottaa Niina Oinas.

Apua oman polun löytämiseen

Peruskoulun päätyttyä vie oppilaiden tie kohti toista astetta. Osa hakeutuneista oppilaista lopettavat kuitenkin koulunkäynnin kesken, sillä eivät tunne, että ovat löytäneet omaa alaansa.

– Suomessa 15% nuorista jää peruskoulutodistuksen varaan. Näillä henkilöillä myös työllistymisprosentti on alhaisempi. Jos he tipahtavat 9. luokan jälkeen pois järjestelmästä, on heitä todella vaikea saada kiinni tämän jälkeen, muistuttaa Tiitinen.

Miehen työpaikalla ammattiopisto Lappialla on otettu tästä koppia ja nuorille on kehitetty Elämän tuunaus -kurssi, joka on ainutlaatuinen koko Suomessa. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on, että nuoret oppivat huolehtimaan kokonaisvaltaisesti terveydestään ja toimintakyvystään.

– Tämän kurssin kautta olen hoksannut, että nuorten kasvu on vielä vaiheessa. Ennaltaehkäisevää työtä tulisikin siis vaalia jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Se haukkuu lopulta hintansa, summaa Tiitinen.


Kaupallinen yhteistyö

Lue myös