Kuinka voit yrittäjä? Lappilaiset yrittäjät tiedostavat työhyvinvoinnin tärkeyden - ja että sitä voi vaalia pienilläkin panostuksilla - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Kuinka voit yrittäjä? Lappilaiset yrittäjät tiedostavat työhyvinvoinnin tärkeyden - ja että sitä voi vaalia pienilläkin panostuksilla

Kysyimme muutamalta Lapin Yrittäjien jäseneltä, millainen heidän työkuormansa on ja millaiseksi nämä arvioivat oman työhyvinvointinsa. Mikä siihen vaikuttaa ja miten yrittäjät edistävät omaa työhyvinvointiaan?

Tervolan Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Tommi Juntikka toivoo paikallisyhdistysten ottavan työhyvinvointia-asiat tosissaan. Esimerkiksi vaikeuksissa olevien yrittäjien henkisen tukemisen valmiuksiin kannattaisi panostaa.

Tervolan Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Tommi Juntikka toivoo paikallisyhdistysten ottavan työhyvinvointia-asiat tosissaan. Esimerkiksi vaikeuksissa olevien yrittäjien henkisen tukemisen valmiuksiin kannattaisi panostaa.

Kati Nenonen/Pyhä-Sportti Oy:

”Kevätsesongin jälkeen alkaa olla paukut vähissä”

Kati Nenosen työpäivät tuppaavat venymään Sportbar-pubinsa töissä, mutta ulkoilu, lukeminen ja kanssakäyminen yrittäjäkollegoiden kanssa antavat voimia.

Pyhätunturin liikekeskuksessa Sportbar-pubiaan pitävä Kati Nenonen (62) kokee työnsä ja sen vaatimien voimavarojen olevan kutakuinkin balanssissa. Hän myöntää kuitenkin, että kevätsesonki ja vapaa-ajan vähyys vievät lähelle jaksamisen äärirajoja. Ulkoilu ja sosiaaliset tapahtumat antavat Nenoselle voimia.

- Olen toistaiseksi jaksanut kohtuullisen hyvin. Mutta joskus kyllä tunnen olevani tavanomaista väsyneempi, varsinkin kevätsesongin jälkeen. Tietysti runsaat asiakasmäärät ovat positiivista liiketoiminnan kannalta, mutta huokaan helpotuksesta sesongin jälkeen vappuna. Silloin paukut alkavat olla aika vähissä eikä lisävoimiakaan ole saatavilla, Nenonen toteaa.

Sportbar-pubissa on sata asiakaspaikkaa sisällä ja 50 terassilla. Nenonen luonnehtii ravintolaansa baaripainotteiseksi seurustelupaikaksi, jossa voi nauttia myös pubiruuasta ja ajoittain livemusiikistakin. Paikka on avoinna ympäri vuoden.

Nenonen kantaa yrittäjävastuun yksin, mutta baarin pyörittämisessä hänellä on apuna yksi baarityöntekijä sekä puoliso, joka toimii yleismiehenä vastaten muun muassa kiinteistönhoitoon liittyvistä töistä. Yrittäjänuraa Nenonen on tehnyt jo 35 vuotta, aiemmin entisen miehensä kanssa tietotekniikka-alalla ja nykyisessä omassa yrityksessään puolenkymmentä vuotta.

- Teen työtä periaatteessa kahdeksan tunnin vuoroissa, mutta silloin tällöin päivät venähtävät 12-15 -tuntisiksi, varsinkin kevätsesongin aikaan. Työvuorolistassani on kaksi vapaapäivää työviikkoa kohden, mutta käytännössä toinen vapaapäivistäni menee usein yrityksen hallinnollisissa töissä. Niitä ei ehdi tehdä enää työvuoron lomassa, mikä kertoo sinänsä positiivista kieltä asiakasvirran kehityksestä.

Koirat, kirjat ja yrittäjäkollegat antavat voimia

Nenonen ei ole koskaan hakenut ammatillista apua jaksaakseen työssä, koska ei ole sitä tuntenut tarvitsevansa. Hän on kuitenkin tiedostanut ”akkujen latauksen” tärkeyden, mihin yrittäjällä onkin keinonsa.

- Pystyn palautumaan hyvin nukkumalla, minkä lisäksi koirien kanssa ulkoilu luonnossa ja kirjan ääreen rauhoittuminen auttavat minua nollaamaan työrasitukset.

Aikaa vievistä säännöllisistä harrastuksista yrittäjä kertoo joutuneensa luopumaan. Hän osallistuu kuitenkin mahdollisuuksien mukaan erilaisiin yrittäjätapahtumiin ja tapaa yrittäjäkollegoitaan. Niitä Nenonen pitää erittäin tärkeinä hyvinvointinsa kannalta ja sanookin siksi olevansa mukana paikallisyhdistyksen toiminnassa.

Tommi Juntikka/NewPaakkola Oy:

Tiheään tahtiin reissaaminen tyhjentää takin

Tervolalainen konepajayrittäjä Tommi Juntikka (44) on kokenut edellisen yrityksensä konkurssin, joka vei sairaslomalle. Hän kertoo siten oppineensa lukemaan ylirasituksen merkit jo ennakolta. Yrittäjäyhteisöltä mies kaipaisi vertaistukea vaikeassa tilanteessa olevalle.

Juntikan NewPaakkola -yritys valmistaa kuljetinlaitteita bulkkimateriaalin käsittelyyn muun muassa kaivosteollisuudelle ja tarjoaa laitteisiin liittyviä huolto- sekä kunnossapitopalveluita. Yrittäjä jakoi jonkin verran vastuita noin vuosi sitten palkkaamalla firmaan toimitusjohtajan ja teknisen johtajan. Yritys työllistää Juntikan itsensä lisäksi 17 työntekijää.

- Työpäivän pituudet vaihtelevat yleensä kahdeksasta kymmeneen tuntiin, tyypillisin päivän pituus lienee reilut kahdeksan tuntia. Koska asiakkaamme sijoittuvat laajalle alueelle Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle, tulee paljon myös reissupäiviä, joiden pituus voi venähtää helposti 12-14 tuntiin. Silloin tällöin tiheään sattuvat reissupäivät kyllä tyhjentävät takin, Juntikka kertoo.

Konkurssi opetti tuntemaan ylirasituksen merkit

”Tavanomaisen” tilapäisen väsymyksen hoidoksi Juntikalle on riittänyt hyvät unet, mutta konkurssi vei muutama vuosi sitten jopa työkyvyn joksikin aikaa.

- Hain apua konkurssin jälkeiseen masennukseen ja sain vuoden sairausloman. Se ei ollut kylläkään aivan riittävä; Kelan lääkäreiden mukaan masennus ei ole yrittäjälle pätevä syy olla poissa töistä. Mielestäni loppuun palaminen on kuin palohaava, joka ei parane täysin koskaan.

Juntikka pyrkii ennalta ehkäisemään ylirasitusta mahdollisuuksien mukaan hajauttamalla reissupäiviä sekä esimerkiksi ajoharrastuksillaan.

- Työn vastapainoksi kelkkailen ja moottoripyöräilen; kun laittaa kypärän päähän, niin työasiat unohtuvat.

Juntikka ei koe tarvitsevansa nykyään apua itselleen, mutta uskoo olevansa omien kokemustensa ansiosta aiempaa pätevämpi tunnistamaan uupumuksen merkit sekä itsessään että toisessa.

- Olen valmis jakamaan omia kokemuksiani toisten hyväksi, jotta jokainen yrittäjä tunnistaisi uupumuksen ajoissa ja hakisi apua ennen kuin tilanne menee vaikeaksi.

- Vakavaa uupumusta kokeneita pitäisi kannustaa yrittäjäyhdistyksessä puhumaan asiasta julkisesti, jotta toivo uupumuksesta selviämisestä lisääntyisi. Yrittäjäyhdistyksissä ainakin hallituksen jäseniä olisi hyvä myös kouluttaa kohtaamaan vaikeuksissa olevia kollegoitaan; pienetkin tuen osoitukset saattavat edistää toipumista huomattavasti, Tommi Juntikka toteaa.

Anne Mäkelä/Tunturi-Lapin Yrityspalvelut Ky:

Tilinpäätösruuhkan määräpäivät voivat aiheuttaa unettomuutta

Anne Mäkelä kertoo oppineensa vähitellen ottamaan pikkulomia palautuakseen raskaista työperiodeista, jollainen on jälleen alkuvuodesta alkamassa.

Vuosituhannen alussa Muonioon eräopaskouluun tullut Anne Mäkelä (57) päätyi muutaman vuoden kuluttua käynnistämään paikkakunnalla oman tilitoimiston. Yrityksessä alkaa aina joulun jälkeen tilinpäätösruuhka, joka laittaa Mäkelän jaksamisen koetukselle pitkälle kevääseen saakka.

Tunturi-Lapin Yrityspalvelujen repertuaariin kuuluvat tavanomaiset tilitoimiston palvelut kirjanpitoineen ja palkanlaskuineen sekä yritystoiminnan koko skaala perustamistoimista lopettamiseen saakka. Lisäksi Mäkelä hoitaa paikallisten loma-asuntoyhtiöiden isännöintiä. Yrittäjän lisäksi firmassa työskentelee neljä palkattua työntekijää.

- Työpäiväni jatkuvat useinkin yli kahdeksan tunnin. Tavanomainen päivän pituus on yhdeksän-kymmenen tuntia, mutta kevään tilinpäätösruuhkien aikaan päivä voi venähtää jopa kaksitoistatuntiseksi. Kyllä sellaiset työpäivät ovat minulle jo liian pitkiä; mitä enemmän tulee ikää, sitä vähemmän jaksaa, Anne Mäkelä toteaa.

Mäkelä myöntää tuntevansa väsymystä varsinkin keväisin tilinpäätösruuhkan ja pääsiäiseen sijoittuvien loma-asuntoyhtiöiden yhtiökokousten aikoihin. Verohallinnon määräpäivät saattavat aiheuttaa silloin stressiä, joka puolestaan johtaa toisinaan uniongelmiin ja verenpaineen nousuun.

Lyhyetkin lomat ja keskustelut auttavat

Mäkelä kertoo kokeneensa joskus aikaisemmin sen verran raskasta työuupumusta, että hänen piti käydä käsittelemässä asiaa psykologin kanssa ja joskus uupumusta on pitänyt hoitaa lyhyellä sairaslomallakin.

- Nykyään en enää tee viikonloppuisin töitä tai saatan korkeintaan käydä hoitamassa toimistolla jonkin pikkuhomman. Olen vähitellen opetellut pitämään pikkulomia jaksaakseni työssä. Kun kevään tilinpäätösruuhka helpottaa toukokuussa, otan viikon loman ja lähden pois paikkakunnalta. Pyrin nykyään pitämään myös heinäkuussa viikon tai parin loman.

Mäkelä on tyytyväinen työterveyshuoltoonsa, jonka kautta hän on saanut aina apua, kun sitä on tarvinnut. Hän tähdentää, että tukea jaksamiseen kannattaa lähteä hakemaan ajoissa ja vielä mieluummin pyrkiä ennalta ehkäisemään ylirasittuminen.

Mäkelä on löytänyt yrittäjien tuetut hyvinvointilomat, mitä mahdollisuutta hän suosittelee mielellään muillekin yrittäjille.

- Järjestämme Muonion yrittäjäyhdistyksen voimin aamukahvi- ynnä muita tilaisuuksia ja teemme yhteisiä reissuja erilaisiin tapahtumiin. Ne tarjoavat mielestäni tärkeitä mahdollisuuksia yrittäjien keskinäisiin keskusteluihin, jolloin voi purkaa mieltään jaksamiseenkin liittyen, Anne Mäkelä kertoo.

FAKTA

Yrittäjälomat

- Vuoden 2018 aikana STEA:n tuki mahdollisti noin 800 yrittäjän ja yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman.

- Lomatuki on tarkoitettu ensisijaisesti niille yrittäjille, joiden ei muuten ole mahdollista lomailla.

- Lomatukihakemus palautetaan viimeistään 3 kk ennen haetun loman alkamispäivää lomajärjestöön.

- Katso vuoden 2019 Yrittäjälomien aikataulut täältä

Etäkoulutus

Mielenterveyden voimavarat ja keinot yrittäjän kriiseissä

Aika: 6.2. klo 14.00-15.15

Hinta: maksuton

Koulutuksen sisältö:

• Erilaisia kriisitilanteita

• Kriisiprosessi ja tunteet kriisissä

• Kriisien vaikutukset yritystoimintaan

• Selviytymiskeinot

• Auttavat tahot

Järjestäjä: Webinaari on osa Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjäjien yhteistyössä kehittämää Kiltatoimintaa, jolla tuetaan pien- ja yksinyrittäjien jaksamista.

Ilmoittaudu: 4.2. mennessä täältä!

Liity yrittäjäksi täältä!


Kaupallinen yhteistyö

MAINOS

Lue myös