Askeleet kohti laadukkaampaa työelämää – ”Työhyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin” - Lapin Kansa

Kaupallinen yhteistyö

Askeleet kohti laadukkaampaa työelämää – ”Työhyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin”

Satu Honkonen, Sari Honkanen ja Jari Paldan näkevät, että töitä on vielä tehtävänä laadukkaamman työelämän eteen. Muuan muassa työhyvinvointi sekä kouluttautumisen lisääminen ovat eduskuntavaaliehdokkaiden mielestä asioita, joita tulisi tarkastella lähempää.

Merja Timonen
Lapin SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat Satu Honkonen, Jari Paldan ja Sari Honkanen Luostolla järjestetyissä poroajoissa.

Lapin SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat Satu Honkonen, Jari Paldan ja Sari Honkanen Luostolla järjestetyissä poroajoissa.

Mitä paremmin ihmiset pääsevät osaksi työelämää, sitä enemmän heillä on varaa kuluttaa. Näin ajatteelee Sodankylästä kotoisin olevan Satu Honkosen.

– Tämä on perusasia, joka olisi aivan ensiksi saatava kuntoon. Säästökohteena ei tulisi olla työntekijät, sillä tämä ei hyödytä ketään loppupeleissä. Mitä paremmin saamme ihmiset työelämään, edistää se sitä paremmin hyvän kierrettä. Meidän tulisi ensisijaisesti puuttua tähän lisäämällä työpaikkoja. Näin jokainen saisi tienattua itse työllä sen, mitä tarvitsee, kertoo myyjänä työskentelevä Honkonen, joka toimii myös PAMin liittokokousedustajana ja Sodankylän ammattiosaston puheenjohtajana.

– Myös kohtuullisena pidettävä palkkataso on toinen perustavan luontoinen asia: jokaisen on tultava palkallaan toimeen. Esimerkiksi työssäkäyvä perhe, jolla on lapsi päivähoidossa ja kaksi peruskoulussa, saattavat edelleen hakea tukea Kelalta. Tämä voi olla erittäin stressaava tilanne vanhemmille, jotka eivät saa tienattua perheelleen elantoa edes kahden ihmisen palkalla, miettii Honkonen.

Rovaniemeläinen Jari Paldan peräänkuuluttaisi joustavuutta myös mukaan byrokratian rattaisiin. Työn muutos johtaa yhä enemmän tarpeeseen kouluttautua uudelleen. Asentajana toimiva mies on nähnyt läheltä, kun työtön henkilö on lähtenyt opiskelemaan itselleen uuden ammatin omaehtoisesti työttömyysetuudella tuettuna. Arki voi mennä yllättävän raskaaksi, jos ihminen ei voi suorittaa opintojaan omaan tahtiin. Jos opintopisteitä ei kerry tarpeeksi, voi tuen maksaja periä työttömyysetuuden opiskelijalta takaisin.

– Lisäksi työttömyysetuutta on mahdollista saada enintään 24 kuukautta yhtä tutkintoa kohden, joten työtön ei voi opiskella opintosuunnitelman mukaisesti esimerkiksi amk-opintoja rahoittamatta ylimenevää opiskeluaikaa itse. Laki on tiukka tukiajan suhteen, vaikka tässä olisi mahdollisuus saada uusi veronmaksaja ja työntekijä. Tässä näkisin myös muutoksen paikan, kommentoi Paldan.

Työpaikkojen viihtyvyyteen panostettava

Miten sitten parantaa työoloja ja työviihtyvyyttä Suomessa? Posiolainen Sari Honkanen näkee, että kaikki lähtee alusta alkaen yksilöstä itsestään. Jokainen meistä voi vaikuttaa käytöksellään työilmapiiriin ja sen parantamiseen. Tämän jälkeen voi tarkastella asiaa suuremmassa mittakaavassa.

– Tarvitsemme myös enemmän keskustelua yhteisesti ja mielipiteiden tuomista esille. Työpaikoilla erilaisuus on voimavaramme. Meidän täytyisi rakentaa yhdessä samaa tavoitetta. Se vie varmasti eteenpäin. Myös ongelmaratkaisu- ja työyhteisötaitoja se vaati kaikilta, muistuttaa Honkanen, joka työskentelee tällä hetkellä laitoshuoltajana sekä kunnan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna.

Merja Timonen

Jokaiselta kolmelta ehdokkaalta löytyy kokemusta joko ammattiyhdistyksessä tai työsuojeluvaltuutetun virassa toimimisesta.

Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Työpaikallaan pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Paldan näkee työnantajan olevan suuri tekijä siinä, kokeeko työntekijä työn loppupeleissä mielekkääksi ja kuinka hän työpaikalla viihtyy.

– Asiasta pitäisi keskustella, mikä on huonon olon aiheuttaja: onko se esimeriksi työkaverit, itse työ vai kenties työnantajan toiminta? Miten hyvin työnantaja myös tukee työssä ja vapaa-aikana? Löytyisikö tällaiseen toimintaan mahdollisesti paremmin resursseja?, kysyy Paldan.

– Kun työnantajat pitävät huolta työntekijöistään, pysyvät he terveempinä ja näin saadaan paras mahdollinen työteho. Näen, että työhyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Koulutuksella merkittävät vaikutukset laadukkampaan työelämään

Alalla kuin alalla on tapahtunut paljon muutoksia lyhyen ajan sisällä. Tämä tarkoittaa eritoten kouluttautumisen tärkeyttä niin työntekijä- kuin esimiestasolla. Myös uudelleen kouluttautuminen ja uusien laadukkaiden työntekijöiden saanti työelämään nähdään tärkeäksi. Osaavaa työvoimaa tarvitaan työmarkkinoille.

– Esimerkiksi omalla alallani, eli kaupan alalla on tapahtunut paljon muutoksia. Niin esimiesten kuin työntekijöiden on pysyttävä kehityksen matkassa, kertoo Honkonen.

Samaa mieltä on Paldan, joka näkee, että koulutukseen on aina tärkeä panostaa.

– Esimiestasolla eivät kaikki henkilöt ole ominaisuuksiltaan johtajia, tai erityisestikään henkilöjohtajia. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, joihin ratkaisuksi voisin nähdä juurikin koulutuksen, ehdottaa Paldan.

– Työyhteisössä osaamisen kehittämistä ei ole koskaan liikaa. Sitä mukaan, kun vaatimukset kasvavat, koulutus on kaiken a ja o. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, mennään vähemmän metsään, summaa Honkanen hymyillen.


Kaupallinen yhteistyö

Lue myös