pääkirjoitus: Hal­li­tus­rin­ta­ma repesi ra­ja­var­tio­lain uu­dis­tuk­ses­sa – rat­kai­sua ei saa vii­vyt­tää

Kä­rä­jä­oi­keus hylkäsi it­ses­tään ri­kos­il­moi­tuk­sen teh­nei­den neljän saa­me­lais­ka­las­ta­jan syyt­teet

Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet.
Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet.
Kuva: Jussi Leinonen

Ilman lupaa Vetsijoessa ja Utsjoessa kalastaneiden viiden saamelaisen syytteet hylättiin keskiviikkona Lapin käräjäoikeudessa. Saamelaiset kalastivat luvatta kesällä 2017, jonka jälkeen he tekivät itse rikosilmoituksen itsestään päästäkseen puimaan asiaa oikeudessa. Yksi syytetyistä oli saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam.

Jutussa on kyse alkuperäiskansan perustuslaillisista oikeuksista, eli siitä oliko saamelaisilla oikeus harjoittaa omaan kulttuuriinsa kuuluvaa kalastusta ilman Metsähallituksen myöntämää lupaa. Oikeus totesi, että saamelaisten oikeuksia on rajoitettu myymällä lupia turisteille samalla kun saamelaisilta on vaadittu kalastuslupia.

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleessa kalastuslaissa rajoitettiin paikallisväestön lupaa kalastamiseen muun muassa Teno- ja Näätämöjoen lohen ja taimenen nousualueilla. Lain esitöissä muutosta perusteltiin kalakantojen kestävällä käytöllä.

Kalastuslaki rajoitti oikeuksia perustuslain vastaisesti

Oikeuden mukaan kalastuslain asettamat rajoitukset eivät olleet Suomen kansainvälisen ihmisoikeusvelvoitteen mukaisia. Oikeuden mukaan kalastaminen kotijoessa on olennainen osa perustuslain mukaista oikeutta harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan. Oikeus otti huomioon myös sen, että saamelaiset osallistuvat itse kalakannasta huolehtimiseen.

–  Asiassa on näytetty, että kalastaminen kotijoessa on olennainen osa perustuslain mukaista oikeutta harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan. Vastaajien ei ole näytetty ylittäneen perustuslakiin perustuvaa oikeuttaan kalastaa ainakaan kotijoessaan, oikeus totesi.

Kalastuslakia ollaan muuttamassa

Hallitus esitti joulukuussa muutoksia kalastuslakiin. Ehdotuksen mukaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi vastaisuudessa oikeus lunastaa kausilupa Ylä-Lappiin. Perustuslakivaliokunta totesi ehdotetun säännöksen parantavan saamelaisten perustuslain mukaisten oikeuksien toteutumista. Laki on edelleen eduskunnan käsittelyssä, ja sen on määrä tulla voimaan toukokuun alusta.

Neljän saamelaisen kirjallisen vastauksen mukaan uusi lakiesityskään ei tunnusta saamelaisten kulttuurista oikeutta kalastukseen, koska kalastus olisi edelleen luvanvaraista ja kuntasidonnaisesta luvasta joutuisi maksamaan valtiolle.

Uutista päivitetty 6.3.2019 klo 10.12