Pääkirjoitus

(Kai­na­lo) Eläin­ko­kei­den maailma ko­ro­na­ke­vään jälkeen

Oulu

Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä. Entä tulevana vuonna, haetaanko koronarokotetta keinolla millä hyvänsä ja unohdetaan eläinten oikeudet ja yhteiskunnallinen keskustelu?

Lampailla tehdään eläinkokeita Oulussa
Lampailla tehdään eläinkokeita Oulussa
Kuva: Eljas Sallmén

Mitä koe-eläimelle tehdään yleisimmissä eläinkokeissa, ja mitä eläin joutuu silloin kokemaan? Millaisia tavoitteita eläinkokeita tekevillä tutkijoilla on, ja miten hyvin eläinkokeet niihin pystyvät vastaamaan? Entä onko realistista odottaa eläinkokeiden vaihtuvan jossain vaiheessa kokonaan muihin menetelmiin? Muun muassa näihin kysymyksiin porautuu vasta julkaistu kirja Eläinkokeet Suomessa. Vuosittain Suomessa tehdään yli 100 000 koe-eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joten myös koe-eläimet ansaitsevat osansa yhteiskunnallisesta huomiosta ja keskustelusta.

Eläinkokeista on jo pitkään pyritty pääsemään eroon. Yleinen mielipide eläinkokeisiin on ollut torjuva, vaikka koe-eläimistä pidetäänkin hyvää huolta. Esimerkiksi Euroopan Komission tutkimuskeskus Italiassa kehittää uusia menetelmiä, joilla voitaisiin korvata eläinkokeet.

Korona tuli ja sekoitti monet asiat. Se antoi myös aihetta arvioida eläinkokeita uudesta vinkkelistä. Koronan myötä tiedeyhteisö on havahtunut huomaamaan, miten vähän tiedetään COVID-19-taudista, koronaviruksen leviämisestä, vaikutusmekanismista ja sen aiheuttamista tuhoista.

Tarvitsemme perustutkimusta, jonka osana ovat eläintutkimukset. Pari kuukautta sitten maailmalla huomattiin, että SARS-tutkimuksissa käytetyt eläinmallit eivät olleet enää saatavilla. Tutkijoille tuli kiire saada eläinmalleja, joita voidaan käyttää COVID-19-taudin tutkimiseen sekä rokotus- ja lääkekehitykseen.

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun kirjailijat William Russell ja Rex Burch esittivät 3R:n periaatteet, joiden avulla eläimille koituisi mahdollisimman vähän kärsimystä testeissä.

EU:n uudet koe-eläintilastot julki

Käytännössä koe-eläinten hyvinvointia lähestytään usein kivun ja sen lievityksen tai poistamisen näkökulmasta, mikä ei kuitenkaan riitä tyhjentämään hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvointiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten eläin pystyy sopeutumaan: miten se voi vaikuttaa omiin oloihinsa ja tehdä valintoja sekä toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan.

Koe-eläimiä käytetään EU:ssa vuosittain yli 11,5 miljoonaa, Suomessa koe-eläinten käyttö lisääntynyt. EU-tilastojen mukaan peräti 11,5 miljoonaa koe-eläintä kuoli vuonna 2011 eurooppalaisissa laboratorioissa. EU julkaisee tilastot kolmen vuoden välein.

Tilaston mukaan koe-eläinten lukumäärä on pudonnut vuoden 2008 tilastoista vain noin 4,3 % (519 501 koe-eläintä). Vaikka koe-eläinten määrän vähentyminen on hyvä uutinen, määrä ei ole vähentynyt riittävän nopeasti. Vähentymisen syyt ovat taloudelliset, eivät eettiset: yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole aktiivisesti hyödynnettyä ohjelmaa eläinkokeiden vähentämiseksi.

Suomi on koe-eläinten käytössä erityinen pettymys: Suomessa koe-eläinten käyttö on viime vuosina lisääntynyt.

– EU:ssa eläin kuolee edelleen joka kolmas sekunti opetus- tai tutkimuskäytössä. Se on liikaa. EU:n tai Suomen työ koe-eläinten käytön vähentämiseksi ei ole ollut riittävän tehokasta, kommentoi Eläinsuojeluliitto Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi.

– EU:n linjauksissa painotetaan nimenomaan eläinkokeista luopumista ja vaihtoehtoisten tutkimusmetodien kehittämistä. Silti monessa maassa koe-eläinten käyttö on lisääntynyt entisestään ja vaihtoehtomenetelmät eivät juuri kehity. Suomalaisena olen erityisen surullinen siitä, että kotimaassamme tehdään yhä enemmän eläinkokeita, Lammi kommentoi.

Järjestyksessään seitsemännestä EU:n eläinkoetilastosta käy ilmi, että vuonna 2011 EU:n alueella käytettiin 11 481 521 koe-eläintä. Biologisessa perustutkimuksessa käytettiin yli 700 000 eläintä enemmän kuin vuonna 2008. Kasvu johtunee geenimuuntelua tukevasta tutkimuksesta.

Suurimmat eläinkoemaat ovat edelleen Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. Niissä suoritettiin 55 % kaikista EU:n alueella suoritetuista eläinkokeista. Muutamissa jäsenmaissa koe-eläinmäärä kasvoi huolestuttavan paljon, Irlannissa 135 % (264 990 yksilöä), Tšekin tasavallassa 18 % (41 035) ja Latviassa liki 10 % (10 329).

Miten meni vuosi 2018 Suomessa?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto kerää vuosittain tiedot eläinten käytöstä tieteellisiin tarkoituksiin EU:n laatimien sääntöjen mukaan. Tiedot kerätään myös muusta kuin toimenpiteisiin liittyvästä käytöstä. Tilastointimenetelmä muuttui direktiivin 2010/63/EU voimaan tulon seurauksena. Uudella tavalla tilastointi tehtiin ensimmäisen kerran 2014.

Katso koko tilasto vuodelta 2018

Katso kaikki vuodet

Tiesitkö?

Mitä tarkoitetaan eläinkokeiden vaihtoehtoisilla menetelmillä?

Koe-eläinten käytön eettiseksi ohjekoodiksi on niin Euroopassa kuin myös laajasti muissa kehittyneissä maissa muodostunut 3R-periaate (Replacement, Reduction, Refinement). Periaatteet tarkoittavat eläinten käytön korvaamista, käytettävien eläinten vähentämistä ja menetelmien parantamista. 3R-periaate on otettu koe-eläimiä suojaavaan lainsäädännön lähtökohdaksi ja sitä on sovellettava kaikessa eläinten tutkimus- ja opetuskäytössä.

  • Korvaaminen: Eläinten käytön sijasta käytetään aina kun se on mahdollista tieteellisesti luotettavaa menetelmää tai testausstrategiaa, johon ei liity elävien eläinten käyttöä.
  • Vähentäminen: Eläinkokeissa käytetään sen tavoitteita vaarantamatta niin vähän eläimiä kuin on mahdollista.
  • Parantaminen: Eläinten kasvatuksen, säilytyksen ja hoidon sekä toimenpiteissä käytettävien menetelmien parantaminen siten, että eläimille mahdollisesti aiheutuva kipu, tuska, kärsimys tai pysyvä haitta vältetään tai että se vähennetään mahdollisimman vähäiseksi.
Lähteet:
http://elainpolitiikka.fi/eun-uudet-koe-elaintilastot-julki-koe-elaimia-kaytetaan-eussa-vuosittain-yli-115-miljoonaa-suomessa-koe-elainten-kaytto-lisaantynyt/
https://www.vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/eläinkokeet-ja-koe-eläimet
https://mmm.fi/koe-elaimet
Lorien ulkoasu -juttusarja on eläinasioiden dark side. Käsittelemme mm. eläinetiikkaa, seksuaalisuutta, syyllistämme lemmikinomistajia, tutustumme ruhojen hävittämiseen, muistelemme joukkotapaturmia ja kuuluisimpia pitkäaikaisvankeja.
Arvostelu
Eläinkokeet Suomessa: Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila
Elisa Hernetkoski
Oulu

Eläinkokeet Suomessa -kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko alansa asiantuntijoita. FM, VTM Paula Hirsjärvi on entinen koe-eläinbiologi, nykyisin filosofi ja tietokirjailija. FT Marianna Norring työskentelee eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijana ja MMK Laura Uotila toimii eläinsuojeluasiantuntijana Animaliassa. Useat työryhmän jäsenet ovat toimineet pitkään eläinkoelupahakemuksia käsittelevän Hankelupalautakunnan jäseninä.

Suomessa käydään tällä hetkellä keskustelua moniin eläinten käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Koe-eläimet elävät tutkimuslaitoksissa, suljetuissa tiloissa, salassa ihmisten katseilta.

Useat suomalaiset eivät ehkä tiedäkään, että maamme yleisimmät koe-eläimet ovat hiiret, kalat ja rotat. Tai että vuosittain Suomessa suoritetaan 102 575 eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joita tehdään tutkimus- tai opetustarkoituksessa.

Eläinkokeet Suomessa toimii keskustelunavauksena eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin. Se tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja niiden vaihtoehdoista. Ajankohtainen teos tarkastelee myös koe-eläinten elämää tutkimuslaitoksissa ja toimenpiteitä, joihin ne tutkimuksissa joutuvat.

Kirjassa tuodaan käytännön esimerkkien avulla esiin, miten eläimiä koe-eläinlaitoksissa pidetään ja millaisia kokeita niille tehdään. Näin yksityiskohtaista mutta kansantajuisesti esitettyä tietoa eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja näytteenotosta on harvassa paikassa tarjolla. Kirjassa esitellään muun muassa ihmisen rappeuttavan hermosairauden, amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS:n tutkimuksen yhteydessä usein tehtävät koetoimenpiteet ja niiden vaikutus koe-eläimen, useimmiten hiiren, hyvinvointiin.

Tutkimuksen edistämiseen, ahdistuksen kanavoimiseen

Eläinkokeet Suomessa on ajankohtainen ja tarpeellinen kirja. Se valottaa koe-eläinasioita monelta kantilta ja kokoaa yhteen koe-eläinten kohtelun asiantuntijoiden näkemyksen. Kirjan toimittajat ja kirjoittajat ovat alansa parhaita osaajia Suomessa: eläinkokeita tekeviä tutkijoita, koe-eläinlainsäädännön parissa työskenteleviä, eläintenpidon ja -käytön etiikkaan perehtyneitä filosofeja, eläinten hyvinvoinnin ja suojelun asiantuntijoita, myös eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien uranuurtajia. Ajankohtaisen tiedon tarjoilun lisäksi kirja opastaa lisätiedon lähteille, siksi se on erinomainen oppikirjana. Kirjaa onkin jo otettu koe-eläinkurssin materiaaliksi, tulevien tutkijoiden koulutukseen.

”Kirja antaa aineksia kosketella kipeää ja vaikeaa aihetta. Se auttaa jäsentämään ja kanavoimaan neuvottomuutta ja ahdistusta rakentavaan ja luottavaisena eteenpäin katsovaan toimintaan eläinten ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi”, toteaa kirjan toimittajiin ja kirjoittajiin kuuluva eläinten hyvinvointitutkija Marianna Norring.