Pohjoisen eläimet poseeravat riistakameralle ? katso kuvat!

Sunnuntai-sivujen kuvakilpailussa pyydettiin lukijoita lähettämään riistakameroiden ottamia kuvia. Kymmenien kuvia lähettäneiden kesken arvottiin lahjakortti, jonka voitti suomussalmelainen Esko Pulkkinen. Riistakamerat olivat tallentaneet luontohetkiä vailla vertaa: komean uroshirven patsastelemassa Utsjoen paljakalla, muutamaa päivää myöhemmin saman suolakiven ympärillä näkyy kyömyselkäinen karhu. Kupiaisen perheellä riitti ihmetteltävää, kun kamera paljasti, että mökiltä 80 metrin päässä sijaitsevalla suolakivellä oli hirven lisäksi vieraillut karhu. Riistakameroiden tarkkaa määrää luonnossa ei tiedä kukaan. Viitteitä määrästä antaa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijoille lähetetty kuvasato. - Kuvia tarjotaan hyvin runsaasti. Jos ei päivittäin, niin joka toinen päivä, kertoo tutkija Samuli Heikkinen. Jos ei päivittäin, niin joka toinen päivä, kertoo tutkija Samuli Heikkinen. Harrastuskäytössä olevat riistakamerat ovat Heikkisen mukaan kaksipiippuinen juttu. Kamera keskellä metsää on harmiton, mutta yleensä kameran yhteyteen laitetaan syötti. Kameroiden myötä myös syöttien määrä metsässä lisääntynyt. - Kun elukoita syötetään maastoon, eläin sitoutetaan ihmiseen ja ihmisen tuoksuun. Sen jälkeen eläin voi helpommin lähestyä ihmistä. Sen jälkeen eläin voi helpommin lähestyä ihmistä. - Suurpeto tottuu käymään ravintosyötillä. Kun hunajaa ei olekaan, yhdistää karhu ihmisen tuoksun ruokaan ja voi lähteä helpommin hakemaan herkkuja ihmisten luota, pohtii Heikkinen. Kun hunajaa ei olekaan, yhdistää karhu ihmisen tuoksun ruokaan ja voi lähteä helpommin hakemaan herkkuja ihmisten luota, pohtii Heikkinen. Tutkimukselle kuvista ei ole varsinaista apua. RKTL käyttää kameroita muun muassa pyydyspaikan laukeamisen seuraamiseen. - Jotkut uskovat, että kameroilla päästään tarkkoihin kantojen arviointeihin. Usein ei voida kuitenkaan erottaa onko eri karhu. Usein ei voida kuitenkaan erottaa onko eri karhu. Sama eläin voi eri valossa näyttää toiselta. Informaatioarvolta kuva on Heikkisen mukaan kuin tassunjälki: tämä eläin kävi täällä.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Lue myös