Ohcejohka bivddii sámiid suodjaleami o??aássiid vuostá, gávnnaha historjádutki

Ohcejogas liv??ii gieldda jagi 1925 álgaga mielde galgan ?addat sápmela??aid suodjalanguovlu (?lappalaisten suojelualue?), gosa láddela??aid o??aássan liv??ii estojuvvon. Evttohusa garve jo?ánit Suoma riikkabeivviid gie?ahallamis dievas jávohisvuo?ain. Sámiid suodjalanguovllut ledje oidnosit ovdan ságastallamiin Suomas 1920- ja 1930-logus. Dán atnáge professor Veli-Pekka Lehtola oktan eanemus bero?tahtti gávnnusin o??a girjjisttis, man almmustuhttin leai bearjadaga Siida-sámemuseas Anáris. Ohcejoga gielddastivra vuo?u?tii jagi 1925 álgagis dainna, ahte eanadoallu leai eahpesihkkaris ealáhus ja liigeálbmot ?atta?ii noa??in gildii, professor Lehtola govvida dalá vuoi??a sieiva sámeguovllus. Seammás Ohcejoga gielddastivra liv??ii lean gárvvis gieldit maid eatnangeainnu ráhkadeami, rádjábearráigeah?u boahtima ja suopmela? álbmotskuvlla, Lehtola ?állá. Professor Lehtola varas girji ?Saamelaiset suomalaiset - kohtaamisia 1896-1953? rahpá o??a beliid sámiid ja váldoálbmoga muhtimin váttisge gaskavuo?ain Suoma historjjás. Váldoservodaga árvvuid vuostálastin Sápmela? gielddastivra bijai ná eahpádusa vuollái suopmela? servodaga má?ggad ?bassi? árvvuid: johtalusoktavuo?aid ovddideami ja eanadoalu leavvama oktan daid siidováikkuhusaiguin, humakeahttáge skuvlalágádusas, Lehtola muitala girjjis almmuheami oktavuo?as. ? Ohcejoga gieldda árvalus gal ii o??on miehtebiekka Suoma riikkabeivviin. Dan sadjái Beahcáma Suenjelii plánejuvvon nuortala??aid suodjeguovlu gohccáhii mie?as bero?tumi, Veli-pekka lohká. ? Evttohus nuortala?guovllu suodjaleamis ovdánii 1930-logus Suoma ministeriijain ja Oulu leanahearrá vuollása?vuo?as. Dasge leai juksanmearrin eastit látteássama ja ovddidit nuortasámiid árbevirola? ealáhusaid. ? Vuostálastit goit eahpidedje plána dahkat nuortala?guovlluin musea?uohcaga ja bissehit ovdáneami, muhto áigumu?at o??o doarjaga juoba riikkaidgaskasa? dásisge. Sámi leatna gomihii nuortala? suodjeguovllu Lehtola mielde jagis 1938 vuo??uduvvon Sámi leana hálddahus gomihii dakkavi?e nuortala?guovllu suodjalanfidnu. Leana mielas sápmela??at galge vuogáiduvvat ovdáneaddji servvodahkii. Sámi leana vuo??ooaidnu leai, ahte go buot álbmolahtuide dáhkidit vuo??ovuoigatvuo?aid, de sierranas vuoigatvuo?aid giela ja kultuvrra gáhttema várás ii dárbba? nannet. Dien muitala Oulu universiteahta Giellagas-instituhta professor Veli-Pekka Lehtola Anáris. Su girji ?Saamelaiset suomalaiset - kohtaamisia 1896-1953? (?Sápmela? suopmela??at - deaivvadeamit 1896-1953?) almmostuhttui Anáris bearjadaga.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Lue myös