Koska julkisen keskustelun keskiöön mahtuu tunnetusti vain yksi aihe kerrallaan, ilmastonmuutos on saanut poliittiselta kohinalta kesästä lähtien aiempaan vähemmän palstatilaa. Muutosta ei ole silti peruttu, pikemminkin päinvastoin – sen vauhti näyttäisi vain kiihtyvän.
Suomen ympäristökeskus (Syke) ennakoi kohdennettujen lämpötila-analyysien perusteella, että Suomen, Norjan ja Ruotsin Lappi lämpenee lähimmän 50 vuoden aikana 2–3 astetta nykytilaan verrattuna, jos Pariisin ilmastosopimuksessa sovituissa päästövähennys- ja muissa ilmastotoimissa pysytään ja ne toteutuvat (LK 28.9.). Muussa tapauksessa lämpötila voi nousta jopa 4–5 asteella.
Pienemmälläkin nousulla, mikä on jo väistämätön, tulee olemaan valtavat vaikutukset pohjoisen luontoon ja sen ohessa moniin elinkeinoihin, kuten porotalouteen ja matkailuun.
On hyvä muistaa, että Tunturi-Lapin alue on jo lämmennyt parilla asteella esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä kehitys jatkuu ja nopeutuu.
Lämpeneminen näkyy eniten pohjoisen talvissa, jotka alkavat myöhemmin ja päättyvät aiemmin, ja ovat leudompia ja sateisempia. Lunta on luvassa jopa nykyistä enemmän ainakin kuluvan vuosisadan ajaksi ja keskitalveksi, mutta paukkupakkasjaksot harvinaistuvat entisestään.
Terminen kevät, missä vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi nolla astetta, alkoi vielä 1900-luvun lopulla Ivalon korkeudella keskimäärin vapun tienoilla. Vuoden 2050 paikkeilla kevät alkanee kolmea viikkoa aiemmin eli huhtikuun 10. päivän tienoilla.
Tämä tarkoittaa, että keväthangilla hiihtelyt voidaan unohtaa. Sen sijaan kevättulvat tulevat aiemmin.
Muutoksesta tekee pelottavan sen nopeus. 2000-luvulla syntynyt sukupolvi tulee näkemään sen koko karmeudessaan.
Suurimmat muutokset näkyvät ylämaissa, missä tunturikoivikot vähenevät vähintään kolmanneksella männyn vallatessa koivulta alaa. Moni arktinen eläin- ja kasvilaji vähenee ja osa katoaa kokonaan, onhan avotuntureiden lajeista lähes 40 prosenttia jo nyt uhanalaisia. Kyttyrälohen torjunnan kaltaisia operaatioita on luvassa lisää, kun vieraslajit valtaavat pohjoisessa alaa.
Norjassa jäätiköt ovat jo pienentyneet yli kymmenellä prosentilla viimeisen 50 vuoden aikana. Kuluva vuosisata puolittanee niiden määrän.
Asia ei enää muuksi muutu siunailemalla tai ahdistumalla. Muutos on pakko hyväksyä ja siihen on alettava sopeutua.
Kyseessä ei ole maailmanloppu. Valtaosa maapallosta – myös Lappi – säilyy pitkälle tulevaisuuteen elinkelpoisena, kunhan vain teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Tosin me tarkoittaa tässä tapauksessa koko maapallon asukkaita ja sitä, että kaikki maailman valtiot ryhtyvät vihdoin pienentämään sovitusti päästöjään.
P.S.
Lähes puolet kansasta epäilee Orpon hallituksen kykyä hoitaa Suomen asioita ja vain reilu neljännes pitää hallitusta yhä tältä osin kyvykkäänä (Kaksin tutkimus). Suunnilleen joka toinen suomalainen uskoo ja kaksi viidestä jopa toivoo hallituksen hajoavan kesken vaalikauden. Näin heikosta alkutaipaleen luottamuksesta ei kärsinyt edes Sipilän oikeistohallitus, joka sekin sai aikoinaan ay-liikkeen ja vasemmiston kimppuunsa. Tällä ei silti ole isompaa merkitystä niin kauan kun hallituksella on eduskunnan enemmistön eli itsensä tuki takanaan.