Tutkijat löysivät geneettisen koodin, joka tekee eläimistä yksiavioisia

Samat geneettiset ominaisuudet löytyivät hyvin erilaisilta eläimiltä.

HAYOUNG JEON
Joutsenet ovat pariuskollisuuden symboleja. Kuvan kyhmyjoutsenia ruokittiin Berliinin Müggelsee-järvellä viime elokuussa.

Joutsenet ovat pariuskollisuuden symboleja. Kuvan kyhmyjoutsenia ruokittiin Berliinin Müggelsee-järvellä viime elokuussa.

Ilkka Timonen

Eläinten maailmassa yksiavioisuudella on selviä etuja. Parit voivat yhdessä turvata jälkeläistensä eloonjäännin ja ne voivat olla melko varmoja siitä, että ne voivat lisääntyä tulevaisuudessakin.

Tuore tutkimus aivan erilaisilla eläinlajeilla kertoo, että aivojensa erilaisista rakenteista huolimatta niillä on yhteisiä geneettisiä ominaisuuksia, jotka suosivat yksiavioisuutta. Tutkimuksen kohteina oli muun muassa sammakoita, jyrsijöitä, kaloja ja lintuja.

Tutkimus julkaistiin amerikkalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

– Tämä on aika yllättävää, sanoi Harvardin yliopiston evoluutiobiologi Hopi Hoekstra verkkosivulla sciencemag.org. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

– Se antaa ymmärtää, että yksiavioisuuteen johtaa jonkinlainen genominen strategia, jota evoluutio hyödyntää jatkuvasti.

"Halusimme olla hieman hulluja"

Neurotieteilijä Hans Hofmann ja evoluutiobiologi Rabecca Young Texasin yliopistosta Austinista halusivat tutkia, miten geenit muuttuvat, kun moniavioisista lajeista kehittyy yksiavioisia.

Moniavioisillakin eläimillä on geenit, jotka auttavat sietämään toisen lajitoverin läsnäoloa. Ne kuitenkin aktivoituvat sallimaan pitkäaikaisen yhdessäolon yksiavioisilla lajeilla.

– Halusimme olla urheita – ja hieman hulluja uudessa tutkimuksessa, Hofmann sanoi.

Siksi tutkijat eivät vertailleet läheistä sukua toisilleen olevia lajeja, vaan valitsivat tutkimukseen mukaan hyvin erilaisia lajeja nisäkkäistä lintuihin ja kaloihin.

Tutkimus kesti vuosia ja vaati kansainvälisten työryhmien perustamisen.

Laboratoriossa huomattiin eri lajien tiettyjen geenien menevän päälle tai pois yksiavioisilla lajeilla. Tällaisia geenejä löytyi kaikkiaan 24 kappaletta.

Ihminen erilainen kuin simpanssi

Tietyissä tilanteissa esimerkiksi petojen aiheuttama paine tai resurssien puute ajavat eläimet etsimään turvaa saman lajin kumppanista.

Tutkijoiden mukaan geenit auttavat yksilöitä muistamaan ja tunnistamaan paremmin kumppaninsa ja tekemään yhdessäolon palkitsevaksi.

Löytyykö samanlaisia geenejä sitten ihmisiltä, jotka tyypillisesti ovat yksiavioisia?

– Emme tiedä sitä, mutta voisi arvata, että samanlaisia geenien ilmaisumalleja löytyy myös ihmisiltä, Hofmann sanoo.

Hänen mukaansa olisi mielenkiintoista verrata ihmisten yksiavioisuutta läheisiin sukulaisiimme simpansseihin, jotka ovat moniavioisia.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös