Terveys

Törmäsitkö ruokaintoilijaan, joka lupaa korjata kaikki terveysongelmasi? – "Kyseessä on todennäköisimmin huijari"

Ruokablogit, aikakauslehdet ja sosiaalinen media ovat täynnä erialisia dieettejä. Mutta mistä tietää, onko niissä järkeä? Kolme ravitsemuksen kanssa työskentelevää asiantuntijaa kertoo, millaiseen tietoon voi luottaa.

Nea Ilmevalta
Törmäsitkö ruokaintoilijaan, joka lupaa korjata kaikki terveysongelmasi? – "Kyseessä on todennäköisimmin huijari"

Jos jokin ravintovillitys kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta, se on todennäköisesti pötyä, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Ida Roivainen

Yhä useammin törmää treenattuihin terveysguruihin, jotka lupaavat vinkeillään tehdä sinusta terveemmän, hoikemman ja onnellisemman. Kuulostaa houkuttelevalta.

–Ihminen vain on sellainen, että kun näkee tiukat vatsalihakset, pyöreän pepun ja upeat reisilihakset, hän vakuuttuu enemmän kuin jos asiantuntemusta jakaa harmaahapsinen ja ruttuinen tutkija. Valitettavasti on niin, että vaikka olisi saanut esimerkiksi personal trainerin tai lääkärin koulutuksen, se ei yksinään takaa sitä, että olisi tietoinen ravitsemuksesta, toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Laatikainen kuuluu niihin terveydenhuollon ammattilaisiin, joilla on ravitsemushoitoon ja -terapiaan erikoistunut yliopistokoulutus. Suomessa laillistettu ravitsemusterapeutti tarvitsee lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran myöntämän ja valvoman oikeuden työskennellä terveyskeskusten, sairaaloiden, yksityisten lääkäriasemien ja kuntoutuslaitosten ravitsemusterapeutteina.

Laatikaisen mukaan ravitsemuksen kanssa työskentelee kuitenkin paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei oikeasti ole mitään asiantuntemusta väitteidensä tueksi. On ravintoterapeutteja, fytoterapeutteja, ravintoneuvojia, -valmentajia ja -experttejä.

–Monet heistä antavat ihan käypiä vinkkejä liikuntaan ja painonhallintaan. Mutta siinä vaiheessa, kun he alkavat tarjota terveyteen liittyviä ohjeita, kannattaa suhtautua kriittisesti, Laatikainen sanoo.

Mistä sitten tietää, kuka on luotettava asiantuntija?

Laatikaisen mukaan siitä, että henkilöllä on laillistetun ravitsemusterapeutin tai kansanterveystieteen koulutus tai hän on ravitsemustieteen tutkija.

Koulutuskaan ei tietenkään yksinään takaa sitä, onko henkilö laajasti perillä ravitsemustutkimuksesta. Laatikainen on kuitenkin sitä mieltä, että niihin henkilöihin, jotka ovat ravitsemuksen asiantuntijoita, voi luottaa enemmän kuin kehenkään muuhun.

Myös Hyvä Terveys -aikakauslehden päätoimittaja Päivi Virkkunen luottaa korkeakoulutettuihin asiantuntijoihin. Virkkusen mukaan terveyteen, liikuntaan ja ravitsemukseen keskittyvä lehti haastattelee juttuihinsa vain sellaisia asiantuntijoita, joiden erikoisalaa kukin juttu käsittelee.

–Meillä lähtökohta on se, että haastattelemme ihmisiä, jotka ovat opiskelleet sitä, mistä puhuvat. Me myös tarkistamme jutut asiantuntijoilla. Ravitsemusjuttuihimme ei haastatella muita kuin korkeakouluopinnot siitä suorittaneita, se on ihan selkeä juttu.

Virkkusen mukaan yksittäisten ihmisten ravitsemusvalinnoista voi kirjoittaa osana juttua, mutta kokemusasiantuntijan äänellä puhuva kertoo vain itsestään ja omista kokemuksistaan.

–Emme käytä tavallisten ihmisten tarinoita esimerkkeinä, joita voisi yleistää kaikille sopiviksi. Emme myöskään tee juttuja, joissa on asiantuntija ja vastapuoli, ja jätä lukijaa yksin päättämään, mikä on totta. Lähtökohta on aina se, että tieteessä on kulloinkin vallitseva yhteisymmärrys, jostain asiasta ja se on se, mihin mekin pohjaamme, Virkkunen toteaa.

Myös Kauneus ja Terveys -lehti pohjaa juttunsa aina lääketieteellisiin faktoihin ja asiantuntijatietoon.

–Tarkistamme väittämät aina asiantuntijoilla, ja mikäli terveystoimittaja käyttää jutussaan tutkimustuloksia, hän pyrkii aina pääsemään alkuperäistutkimuksen lähteelle. Useimmissa jutuissamme on oltava kaksi tai kolme asiantuntijaa. Yksi ei riitä, toteaa päätoimittaja Ulla Veirto.

Mistä tunnistaa luotettavan tutkimuksen?

Luotettavia tutkimuksia ovat ravitsemusterapeutti Laatikaisen mukaan esimerkiksi useiden tutkimuksien koosteet eli metatutkimukset, isot etenevät ihmistutkimukset tai satunnaistetut tutkimukset.

Käytännössä tällaisia ravintotutkimuksia tehdään Suomessa esimerkiksi Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimesta. Neuvottelukunta laatii viralliset kansalliset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajan pohjoismaisen asiantuntijaryhmän perusteellisen tieteellisen selvitystyön tuloksiin.

Ravitsemussuosituksia on annettu Suomessa vuodesta 1987 lähtien noin kahdeksan vuoden välein vastaamaan uusinta tutkimustietoa ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Uusimmat suositukset hyväksyttiin syksyllä 2013.

–Jos siis yksi ihminen väittää, että tuhannet tutkimukset ovat valetta ja hän itse on löytänyt jotakin mullistavaa, kyseessä on todennäköisimmin huijari, Laatikainen sanoo.

Yksittäisiin terveysvillityksiin suhtautuu varauksella myös päätoimittaja Ulla Veirto.

–Jos vaikka netissä kohistaan paljon jostakin ruoka-aineesta, voimme kirjoittaa siitä jutun, mutta surullista kyllä, tuotamme aina pettymyksen innostujille. Yleensä villityksissä ei ole juuri mitään paikkaansa pitävää, Veirto sanoo.

Varauksella kannattaa suhtautua myös silloin, kun vedotaan ulkomaisiin huippuasiantuntijoihin, jotka tuntuvat olevan suomalaisten asiantuntijoiden kanssa lähes päinvastaista mieltä, toteaa ravitsemusterapeutti Laatikainen.

Tai jos vedotaan koeputkitutkimuksiin, eläintutkimuksiin tai johonkin joka kuulostaa aivan liian hyvältä ollakseen totta.

–Sellaiset ovat todennäköisesti huuhaata, Laatikainen sanoo.

Päätoimittaja Veirto puolestaan painottaa median ja toimittajien vastuuta siinä, mitä he terveysasioista kertovat.

–Emme halua antaa palstatilaa mielestämme käsittämättömille väitteille vaan ainoastaan tutkitulle faktalle.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Kenen lehmä ojassa? Minulle lääkäri suuttui vhh ruokavalion aloittamisesta(huijauspäivä lähes viikottain), vaikka paino oli pudonnut lähes 30 kiloa, oireet olivat helpottuneet, jaksoin jälleen urheilla, olo oli, kuin olisin juuri herännyt (tämä johtuu usean lääkkeen pois jäännistä), olin jättänyt lääkkeet pois (tätä en lääkärille kertonut, eikä tätä ikinä suositella) ja veriarvot olivat loistavat, kysyi mitä olin tehnyt ja tilanne oli erittäin hyvä, asian kerrottuani, Ilmoitti ettei aio hoitaa minua enää.

    En ole ikinä kuullut kenenkään lupaavan ihmeitä, toisin kuin ravintoterapeutin virallisterveellisellä ruokavaliolla, ennen kuin löysin vhh n. Vt ruokavalio pahensi sairauttani, jouduin jopa nostamaan jo valmiiksi liian suurta kortisoni annostani.

    Miksi kenenkään mielestä on väärin ihmisten kokeilla, jos jokin asia toimisi paremmin? Miksei saisi kertoa mikä itsellä auttaa? Kaikki eivät vain kestä sokeria, viljaa, keinotekoisia levitteitä ja tärkkelyksiä nykymuodoissa. Sain apua myös kuukautiskipuihini tällä ja ystäväni sai ruusufinnin rauhoittumaan.

  • Nimetön

    Se vaan tahtoo olla että kun yrittää noudattaa virallisia suosituksia, olo on karmea. Mutta sitähän täällä haetaan, ei Suomessa saa olla terve.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös