Hallitus päättää tällä viikolla siitä, mihin valtio käyttää ensi vuonna rahansa. Vaikka kyse on isoista summista – noin 87 miljardista eurosta – suurta dramatiikkaa ei liene luvassa. Uuden hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on yleensäkin sopuisin, sillä valtaosa päätöksistä on tehty jo kevään hallitusneuvotteluissa.
Traumaattisen rasismikohukesän jälkeen hallituspuolueilla on tarve esiintyä neitsytriihessään korostetun sopuisasti. Mahdollisista kiista-asioista on pyritty rakentamaan sopua jo ennakkoon avustaja- ja virkamiestasolla.
Talouspolitiikan tiedetään pitävän hallitusta kasassa, joten sillä suunnalla vallinnee vahvin yksimielisyys.
Jo sovittuihin leikkauksiin kuuluu asumistuki, jota leikataan ensi keväästä alkaen. Omistusasuntojen osalta tuki päättyy vuoden kuluttua.
Hallitusohjelmassa on sovittu myös valtion omistusten myynnistä, josta pitäisi saada neljä miljardia euroa etupäässä väylähankkeisiin. Myyntikohteet ovat yhä auki, mutta riihessä laitettaneen alulle hankkeita noin miljardin edestä.
Suurimmat riihiodotukset kohdistuvat hallituksen mahdolliseen suunnitelmaan siltä varalta, että taloustaantuma sotkee jollain tavalla hallituksen askelmerkkejä. Uhkana on työttömyyden paheneminen – verotulojen pieneneminen ja tukimenojen suureneminen – mikä voisi johtaa siihen, ettei hallituksen kaavailema kuuden miljardin euron säästöohjelma enää riitä kääntämään valtion velkakehitystä toivottuun suuntaan.
Tässä tapauksessa hallitus voi joutua miettimään uusia leikkauksia tai muita toimenpiteitä, joista tosin tuskin kerrotaan budjettiriihessä.
Huonot talousuutiset varjostavat joka tapauksessa riiheä. Pahimmassa jamassa on rakennusteollisuus, joka on ajautumassa syvimpään kriisiinsä sitten 1990-luvun lama-ajan. Rakennusalalle povataan konkurssiaaltoa ja talousennusteet ovat sitä myöten miinusmerkkisiä.
Pellervon taloustutkimus ennakoi työllisyyden laskevan ensi vuonna lähes 50 000 henkilöllä ja työllisyysasteen putoavan 73,8:sta 72,4:ään. Työttömyysasteen uskotaan nousevan 7,3:sta 8.5:een.
Ne, jotka odottavat asuntolainojen korkovähennyksen palauttamisen kaltaisia, merkittäviä tukitoimia rakennusalalle, joutunevat pettymään. Jotain tukea voi olla tulossa, mutta se lienee marginaalista. Isot tukipaketit sotkisivat budjetin menopuolta liikaa.
Hyvä uutinen on, työllisyys on yhä vahvaa, eikä sen odoteta romahtavan ensi vuonnakaan. Työllisyys on kannatellut toistaiseksi myös kotitalouksia, joista moni on joutunut tiukille inflaation ja korkojen nopean nousun takia.
Voisi kuvitella, että yritykset pyrkivät pitämään vakituisista työntekijöistään kiinni, sillä taantuman helpottaessa – näillä näkymin jo 2025 – osaavan työvoiman löytäminen irtisanotun tilalle on entistä vaikeampaa.
P.S.
Maakuntalennot – myös Helsinki-Vantaa–Kemi – jatkunevat ainakin 2026 saakka. Hallitusohjelman mukaan sisäistä lentoliikennettä on määrä kehittää "ensisijaisesti markkinaehtoisesti elinkeinoelämän ja matkailun sekä huoltovarmuuden tarpeet turvaten", mistä on päätelty, että valtion tuki kannattamattomille lennoille on loppumassa. Nyt vanhat sopimukset aiotaan korvata uusilla, jotka ohjaavat lentoja enemmän markkinaehtoiseksi niin, että julkinen tuki voisi vähetä. Tästä voisi päätellä, että valtion piikki on yhä vähintäänkin raollaan.