pääkirjoitus: Kun­ta-alan työ­tais­te­lu on ve­ny­mäs­sä yli kesän, so­pu­jar­ru­na on so­li­daa­ri­suus­va­je

Helatorstai: Tänään vie­te­tään he­la­tors­tai­ta, jolloin "ruo­ho­kaan ei kasva" – mikä se oikein on ja mistä nimitys tulee?

Pääkirjoitus

Ää­nes­tä­mi­nen on vä­hem­mis­tön hommaa

-
Kuva: Jussi Leinonen
Toimituksesta

Äänestyaktiivisuus oli historiallisissa vaaleissamme historiallisen huono. Lapin ensimmäisissä aluevaaleissa äänioikeuttaan käytti 47,5, prosenttia äänioikeutetuista.

Lounais-Lapin alueen kunnista kaikista pääsi ehdokkaita aluevaltuustoon. Voimme taputtaa itseämme olkapäälle, sillä Lapin aluevaltuustoon alueeltamme pääsi yhteensä 24 edustajaa. Enemmän kuin Rovaniemen seudulta.

Lisäksi Kemissä, Keminmaassa, Simossa, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla äänestysprosentti kohosi pikkuisen yli Lapin ja koko maan äänestysprosentin.


Miksi puolta äänioikeutetuista äänestäminen ei kiinnosta, vaikka itse äänestäminen tapahtumana on tehty mahdollisimman helpoksi? Kemissä ja Torniossakin se olisi ennakkoon onnistunut vaikkapa viinikauppareissun yhteydessä!

Suomen äänestysaktiivisuutta verrataan usein naapurimaahamme Ruotsiin, jossa prosentit huitelevat ihan eri sfääreissä, yli 80 prosentissa jopa.


Ruotsissa järjestetään kolme vaalia yhtä aikaa: kunnallisvaalit, maakäräjävaalit sekä valtiopäivävaalit. Suomessakin jatkossa käydäänkin ainakin kunta- ja aluevaalit samaan aikaan.

Lisäisikö ihmisten äänestysaktiivisuutta se, jos useammat vaalit niputettaisiin samaan ajankohtaan? Vai sekottaisiko äänestäjää lisää? Nytkin osalla äänestäjistä ja jopa ehdokkaista, on vaikea hahmottaa mikä taho päättää mistäkin asiasta.

Ja jäisivätkö vähemmän kiinnostavammat vaalin teemat toisen vaalin jalkoihin? Ehkäpä myös puolueet ja niiden ehdokkaat pysyttelevät skarpimpina joutuessaan vastaamaan useammin teoistaan tai sanoistaan meille äänestäjille.


Moni jättää äänestämättä sen vuoksi, ettei sopivaa ehdokasta tai puoluetta kertakaikkiaan löydy. Ruotsissa valintaa on hieman helpotettu, sillä siellä on mahdollista äänestää pelkkää puoluetta. Henkilöä ei ole pakko valita.

Osa kokee, ettei omalla äänellä ole mitään merkitystä.

Ruotsin äänestysaktiivisuudesta puhuttaessa usein nostetaan esiin ruotsalaisten asenne äänestämiseen. Vaaleja ja demokratiaa pidetään tärkeänä. Äänestämättä jättäminen ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää toisin kuin Suomessa, jossa äänestäminen tuntuu olevan kohta vähemmistön hommaa.

Ruotsissa järjestetään kolme vaalia yhtä aikaa: kunnallisvaalit, maa-käräjävaalit sekä valtio-päivävaalit. Suomessakin jatkossa käydäänkin ainakin kunta- ja aluevaalit samaan aikaan.