Viimmat almmolaš čájáhusas

Dološ Deanuleagi meavrresgárri rabas čájáhusas Kárášjogas vuostta geardde.

Liv Engholm
Viimmat almmolaš čájáhusas

Poala Ándde meavrresgárri lea sullii 50 cm guhku ja seilon badjel 300 jagi vuos Köbenhámmanis ja de Kárášjogas.

Outi Paadar

Lohket ahte iežas historjjá lea buorre diehtit ja dovdat. Danin lea buorre vehá oahpásmuvvat maid dološ meavrresgárrái ja dasa, mii dasa laktása.

Dán oktavuođas Kárášjoga Sámiid Vuorká-Dávvirat -museas lea čájáhus Poala Ándde (Anders Pålssen) meavrresgáris. Vaikko meavrresgárri leamaš Kárášjogas 1979 rájes, dát lea vuosttas geardi go dat lea almmolaš čájáhusas.

- Rumbbu erenoamášvuohta lea dat, go Poala Ánde lea ieš čilgen govvosiid ja muitalan mo son daid geavahii, lohká historihkkár Aage Solbakk.

Meavrresgárri ja áššegirjjit Ándde gearregiin leat seilon buot boaldimiid ja sođiid čađa badjel 300 jagi otnážii. Áššegirjjit muittuhit dološ eanagirjjiid. Dat leat čallojuvvon čáppa giehtačállagiin ja árvideames boares dárogielain.

Meavrresgári dihte giddagassii

Historihkkár Solbakk lea dutkan ja čállán olu Poala Ándde birra.

Dalle 1690-logus kristtalašvuohta lei jo leavvan sámeguvlui ja dološ sámi jáhkku dubmejuvvui báhkinin. Solbakkena ja dutki Rune Blix Hagena čielggademiid mielde 36 ášši leamaš vuolggahuvvon sápmelaččaid vuostá. Jo 1590-logus ledje goit guokte ohcejohkalačča dubmejuvvon noidošeami dihte.

Ánde váldui gitta Unjárggas juovlamánus 1691 danin, go sus lei meavrresgárri. Son šattai giddagassii ja diggái Čáhcesullui.

- Diggeáššegirjjiid mielde leansmánni Pouel Iversenas eai lean riekta duođaštusat meavrresgári geavaheamis, deattuha Solbakk.

Dan dihte Ánde gohčohalai gearregiin čájehit mo son geavaha meavrresgári.

Buorideaddji vai noaidi?

Gearregiin guovvamánus 1962 Ánde gažaduvvui su dáiddu birra.

- Dikkis son lea čilgen ahte háliidii buoridit olbmui iige bidjat bijagii geange ala, muitala Solbakk.

Son čilge ahte máhttá ee. veahkehit nissoniid riegádahttinbákčasiin, háhkat boazolihku ja oažžut suoláduvvon tiŋggaid ruovttoluotta. Ja logai iežas máhttit ja diehtit eanet go masa geavaha meavrresgári.

Diggi mearridii boaldinduomu, vaikko lága mielde su dagut eai lean rihkkosat. Son gottáhalai Čáhcesullos.

(Joatkašuvvá kártta vuolde.)

Poala Ánde jodii Ohcejoga ja Várnjárgga siiddaid gaskka 1690-logus. Olles Deanuleahki gulai Ohcejoga siidii.

Poala Ánde jodii Ohcejoga ja Várnjárgga siiddaid gaskka 1690-logus. Olles Deanuleahki gulai Ohcejoga siidii.

Gii lei Poala Ánde?

Muđui diehtit oalle olu Poala Ándde birra.

Son lei johtti sápmelaš, náitalan ja sus ledje máŋga máná. Bártnit ásse Porsáŋggus ja ledje boazodilis doppe. Nieiddat ledje náitalan Várjjaga guvlui. 1691 su dálveorohat lei Ohcejogas ja geasseorohat Várnjárggas.

- Áššegirjjiin Ánde lohká iežas čuohte jagi boarisin, muhto soaitá sullii 80 jahkásaš, árvaladdá Solbakk.

Son lei Ruoŧa bealde eret muhto de rávesolmmožin lei fárren mearragáddái. Vearrogirjjiid mielde son lea máksán vearuid Norgii. Jagis 1682 ihtá su namma Ohcejoga ássin.

- Ándde vieljat ásse Guovdageainnu siiddas, lasiha Solbakk.

Čájáhus bistá Sámiid Vuorká-Dávviriin Kárášjogas 20.4.2017 rádjai.

320 vuotta vanha rumpu Utsjoelta

De Samiske Samlinger saamelaismuseossa on ensi kertaa näytteillä vanha rumpu. Rummun omisti utsjokelainen Anders Pålssen. Pålssenia syytettiin 1691 noituudesta. Rummun erikoisuus on se että Pålssen on kertonut itse sen merkeistä ja käytöstä. Näyttely Kaarasjoella 20.4.2017 saakka.

Vardössä Steilnesin muistomerkki on Finnmarkin noitaoikeudenkäyntien 91 uhreille, jotka menettivät henkensä 1600-luvulla.

Muitomearka steavlidanbáikkis

Outi Paadar 1500-1600 -loguin viidát doarrádalle noiddiid miehtá olles Eurohpa ja noidošeamis gávnnahallan olbmot dubmehalle jápmimii. Davvin, mearragáttis dolvo navdojuvvon noiddiid ee. Várggáide giddagassii vuordit gearregiid ja duomuid.

Muitin dihte daid surgadis goddináššiid, de lea leamaš Várggáin 2011 rájes Steilneset noaidemuitomearka (Heksemonumentet). Steilnes lea báiki mearragáttis gos steavlidedje noaidin dubmejuvvon olbmuid. Muitomearka čalmmustahttá 91 olbmo, geat šadde noaidedikkiid oaffarin. Oaffariid siste leat nissonat ja albmát, dážat ja sápmelaččat.

Dramáhtalaš muitomearkka lea guhkes sevdnjes váccahat mearragáttis. Biegga gullo ja dovdo, dat gižaidahttá ja njurgu go vázzá ja lohká ovttaid mielde oaffariid namaid ja dan, mas sii ledje dubmejuvvon jápmimii. Maŋimuš namma lea Poala Ánde.

Gáldun leat geavahuvvon ee. Solbakk & Solbakk (2006) girji Bálvvosbáikkit ja noaiddesvuohta, Solbakk (2016) Sámi beakkánat 900-1900, Solbakk neahttaartihkal Noaidevuohta ja álbmotmedisiidna ja Varangermuseum.no –siidu.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös