”Háliidin gávdnat hui čáppa alit ivnni nu mo gávttiin”

Sámi leavgga hábmejeaddji Astrid Båhl lohká, ahte sápmelaččat leat luonddu mánát.

Ellen Máret Labba
”Háliidin gávdnat hui čáppa alit ivnni nu mo gávttiin”
Elle Máret Labba

Sámi leavga dohkkehuvvui 13. Sámekonferánssas Åres, Ruoŧas borgemánu 15. beaivve 1986. Sámiráđđi lei almmuhan leavgga hábmengilvvu, man vuittii dáiddár Astrid Båhl Ivguvuonbađas, Norggas. Sámiráđi ruovttusiiddu mielde sii ledje ožžon gilvvu bokte 74 leavgaevttohusa.

- Giđđat 1986 mun oidnen almmuhusa Sámi áigi -aviissas gilvvu birra, masa oaččui oassálastit gii fal sápmelaš. Mun jurddašin, ahte diet gal livččii juoga munnje. Álgen mannat museain, gehččen sámi girjjiid ja gulaskudden dološ sápmelaččaiguin. Mun jurddašin oktasaš symbola birra. Dakkár mii gullo lundui dego mánnu ja beaivi. Dolin olbmuin ledje olu luonddubarggut mat gulle boazodollui, guollebivdimii ja eanandollui, muitala dáiddár Astrid Båhl LK Ságaid jearahallamis.

Okta Båhl inspirašuvnnain lei lullisápmelaš báhppa ja girječálli Anders Fjellner (Fiellár Ánde). Son lea čállán divtta Beaivvi Bártni birra.

Leavgga vuođđojurdda lea váldon meavrresgáris, sámi mytologiijas, čállosiin, dološ muitalusain ja sámi gákteivnniin. Leavgga rukses gierdu govvida beaivvi ja alit gierdu fas mánu. Ruoná ivdni lea dehálaš lullisápmelaččaide.

- Go ráhkadin leavgga, orron olles geasi Ivguvuonbađas ja Gálggojávrris. Háliidin gávdnat hui čáppa alit ivnni nu mo sámi gávttiin. Finaime etniin Gilbbesjávrri gávppis oastime peannaid. Son gal meinii, ahte mun beare dájun. Mii leat maŋŋel gávdnan seainnis tevnnegiid maid lean dalle ráhkadan, muittaša Astrid iežas hábmenproseassa birra.

Go mearreáigi lahkonišgođii, de Astrid sáddii leavgaevttohusa sisa. - Juos livččen eambbo bargan, de livččen billistan dan. Maŋŋel gilvvu ledjen guldaleame Sámi radio ja gullen sii lohke mu nama. Evttohusat ledje boahtán miehtá Sámi, son muitala leavgga almmuhanbeaivve birra.

Astrid Båhl lohká, ahte álggus lei gelddolaš oaidnit leavgga juohke sajis. -Lei hui somá oaidnit dan, ahte mu bargu lei dohkkehuvvon. Vázzen dalle vuosttáš jagi dáiddaskuvllas Oslos. Mun láven jurddašit, ahte dat ii leat mu leavga, muhto buot sápmelaččaid. Mun lean dušše hábmen dan.

- Mun lean álot liikon ivnniide. Lávejin mánnán geahččat guovssahasaid. Lean álot liikon kreatiiva bargguin, nu mo sárgut ja goarrut. Dan dihte lei lunddolaš, ahte mannen design-skuvlii.

Astrid Båhlii Sámi álbmotbeaivi lea dehálaš beaivi. - Dalle mun láven hui dárkilit čuovvut ođđasiid ja aviissaid bokte, mii Sámis dáhpáhuvvá. Oassálastán maiddái ávvudeapmái man Omasvuona gielda lágida.

Astrid Båhl

Saamen lipun on suunnitellut taiteilija Astrid Båhl. Hän on kotoisin Skibottenista, Norjasta.

Lippu hyväksyttiin virallisesti saamelaisten konferenssissa Åressa, Ruotsissa vuonna 1986.

Lipun värit tulevat saamenpuvun väreistä. Keskellä oleva ympyrä kuvaa aurinkoa ja kuuta.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.

Astrid Båhl lea hábmen Norgga postii ođđa poastamearkkaid

Ellen Máret Labba Čuođi jagi áigi lágiduvvui sámiid vuosttáš riikačoahkkin Troandimis, Norggas. Elsa Laula Renberg lei okta dain gii bovdii sápmelaččaid čoahkkimii.

Guovvamánu 5.–12. beaivve dán jagi Troandimis lágiduvvo oktasaš deaivvadeapmi njealji riikka sápmelaččaide. Dán oktavuođas Norgga poasta lei bivdán Astrid Båhla hábmet guokte poastamearkka ja steampala.

- Ovtta beaivve Norgga poasta riŋgii munnje ja jerre háliidango dahkat poastamearkkaid sidjiide. Mun lohpidin váldit barggu vuostá. Orui hui somás bargu ja sii ledje ilus, muitala Astrid. Go son oaččui njuolggadusaid, de álggii hábmenproseassa. Dat bisttii guokte mánu.

Poastamearkkain lea govva sámi leavggas. Vuosttáš merkii Astrid lea hábmen sárgosa Norgga Sámedikki viesus. Nubbái son lea válljen Elsa Laula Renberga gova.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös