Enemmistö yhä vastaan

Suomalaisten ja ruotsalaisten enemmistö ei halua Naton jäseneksi. Jos Ruotsi hakee jäsenyyttä, Suomessa on vakavan harkinnan paikka.

Veli-Jukka Mustajärvi
Enemmistö yhä vastaan

Ruotsalaiset ja suomalaiset joukot harjoittelivat yhdessä Rovajärvellä pari vuotta sitten.

Mielipidekyselyjen avulla on seurattu pitkään, mitä mieltä suomalaiset ovat Natosta. Vastaus on ollut aina sama. Enemmistö vastaajista ei kannata sotilasliittoon hakemista.

Tuoreen kyselynkin mukaan enemmistö on yhä Nato-jäsenyyttä vastaan. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan 51 prosenttia vastaajista sanoo, ettei Suomen pidä liittyä sotilasliittoon. Vain 21 prosenttia on jäsenyyden kannalla.

Muutosta on silti tapahtunut, kannastaan epävarmojen osuus kasvanut. Vuonna 2013 epävarmoja oli 20 prosenttia ja tänä vuonna 28 prosenttia vastaajista. Naiset ovat epävarmempia kuin miehet.

Naton kannatusta lisäävät kriisit lähialueilla. Esimerkiksi Ukrainan tapahtumat nostivat Naton kannatusta vuonna 2014. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yllättävät ulostulot saattavat myös vaikuttaa siihen, miten suomalaiset suhtautuvat Natoon.

Trump on korostanut, ettei Nato kaipaa vapaamatkustajia. Kaikkien jäsenmaiden pitää maksaa Nato-laskunsa.

Suomalaisten asenne muuttuu Nato-myönteisemmäksi, jos Ruotsi hakee sotilasliiton jäseneksi. Kyselyyn vastanneista 38 prosenttia sanoo, että Suomen pitää seurata länsinaapurin esimerkkiä.

Svenska Dagbladetin kysely (6.7. 2016) osoitti, että 49 prosenttia ruotsalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä ja vain 33 prosenttia on jäsenyyden kannalla. Vuonna 2015 niukka enemmistö ruotsalaisista oli vielä jäsenyyden kannalla.

Ruotsissa sosiaalidemokraatit haluavat pitää Ruotsin puolueettomana. Maanpuolustukseen käytettyjä summia on länsinaapurissa nostettu sen jälkeen, kun sotilaallinen toiminta Itämerellä rupesi kasvamaan.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet sotilaallista yhteistyötään eikä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä yhteistyölle pidä asettaa etukäteen rajoja. Yhteinen aseistuskin on Sipilän mielestä madollinen.

Mikäli valta Ruotsissa vaihtuu vuoden 2018 vaaleissa, saattaa myös länsinaapurin asenne Natoon muuttua. Suomessa kannattaa tarkkaan seurata, mitä Ruotsissa tapahtuu. Mikäli Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä, suomalaisten enemmistökin kallistunee jäsenyyden kannalle. Yhteistyö sotilasliiton kanssa on jo nyt arkea.


Kommentit (4)

  • res.luti

    Sipilän ajatus yhteisistä aseista on mielenkiintoinen ajatus. Tornio-Haaparannalle perustetaan varmaankin varikko asian hoitamiseksi. Entäs jos satutaan samana päivänä tarvitsemaan samoja aseita – ilmoitetaanko viholliselle, että hyökkää vasta seuraavana päivänä?

  • Jrp 62

    Voi veljet turhaa lässytystä”Ydiasevaltioa vastaan jolla 24-tunnin valmiudessa ase.Suomessa populista ajattelua lisämällä rahaa aseisiin on hölyn pölyä Suomelle parasta puolustusta kanssakäyminen Ydiasevaltion kanssa Ei se tänne tule.Pankaa lähtömästi mieleen meitin rajasta 180 km päässä ydiase Pohjoisen-laivastosta ja taktiset risteilyohjusten kantomatka 0-6500 km ja Iskarohjukset 30 km rajasta.Populista höpinää ei se lähinaapuri meitiä varten varustaudun vaan NATOA varten vaikka millä mittapuulla mitataan.Meillä Suomalaisilla ole varaa uusin lentolaivueen hankimiseen Ei tunnistuslennoille 60 konetta tartte”taktisessa sodan käynnissä meitiltä tuhotaan
    30 minutissa kantaverkot,polttoainevarastot,satamat,lentokentätja viestiliikenne”ohjukset tulevat horizontin takaa kohteisiin metrin tarkuudella olemme pulassa elämiseen tarkoitetut edellytykset katkeavat kahdessa päivässä”tää on fakta”evp S Majuri

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Lue myös