Pääkirjoitus: Aikalisä paikallaan

Utsjoen kirkkokansaa ollaan pakkoliittämässä Inarin seurakuntaan, vasten molempien tahtoa. Kirkko voisi vielä miettiä vaihtoehtoja.

Anssi Jokiranta
Pääkirjoitus: Aikalisä paikallaan

Utsjoki voi jäädä pian ilman kirkkoherraa.

Suomen ainoan, saamelaisenemmistöisen luterilaisseurakunnan 360-vuotinen, itsenäinen taival uhkaa loppua. Jos prosessi menee kuten nyt vahvasti näyttää, Utsjoen seurakunta on osa Inarin seurakuntaa ensi vuoden alusta lähtien – halusivat utsjokelaiset sitä eli eivät.

Pakkoliitoksen taustalla on Karigasniemen kappeli, jonka rakentaminen maksoi seurakunnalle 140 000 euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Budjetin ylitys vei 950-jäsenisen seurakunnan velka-ahdinkoon, josta se ei selvinnyt edes kirkollisveroa nostamalla. Kirkkolaista löytyy ongelmaan ratkaisu: taloudelliseen umpikujaan ajautunut seurakunta on liitettävä naapuriseurakuntaan velkoineen ja varoineen – tässä tapauksessa Inariin, joka on Utsjoen ainoa naapuripitäjä.

Pakkoliitos on herättänyt Utsjoen kirkollisissa vastustusta. He pelkäävät, että itsenäisyyden mukana menee paitsi kirkkoherra myös saamenkieliset kirkkopalvelut.

Utsjoen seurakunta anoi Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokoukselta apua ja erityisasemaa saamelaisuuden perusteella kesäkuussa 2016. Utsjokelaiset vetosivat kirkkolakiin, jonka mukaan kaksikielisen seurakunnan liittämiseen toiseen seurakuntaan tarvitaan erityisen painavat syyt. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli puolsi anomusta.

Kirkolliskokoukselta herui lähinnä myötätuntoa. Tämän jälkeen Utsjoen kirkkovaltuusto myöntyi esittämään seurakunnan liittämistä kappeliseurakuntana Inarin seurakuntaan. Inarin kirkkovaltuusto päättää kantansa ensi keskiviikkona.

Keskustelu asiasta on jatkunut. Utsjoella on ihmetelty sitä, miksei rikas kirkko voi kuitata pienen saamelaisseurakunnan velkoja. Inarissa on hämmästelty sitä, miksi heidät pakotetaan kuittaamaan naapurin velat, vaikka omissakin riittää maksamista (LK/PS 7.3.).

Utsjoen kunnanhallitus on vaatinut oman seurakunnan säilyttämistä itsenäisenä. Se on lähettänyt asiasta kannanoton kirkkohallitukselle, kirkolliskokoukselle ja tuomiokapitulille.

Emokirkon päättäjät ovat vedonneet kirkollislakiin. Pohjoisen seurakunnissa ollaan valmiita muuttamaan lakia tältä osin. Oulun piispa Samuel Salmi on esittänyt erityislakia pienten, kaukaisten seurakuntien turvaksi.

Varteenotettava vaihtoehto asiassa voisi olla aikalisä. Sen aikana kirkko selvittäisi perusteellisesti sen, löytyykö pattitilanteeseen ratkaisu, jonka myötä saamelainen seurakunta saisi säilyttää itsenäisyytensä, eikä Inarin kirkkoväki joutuisi naapurinsa velkojen maksajaksi.


Kommentit (1)

  • ELite

    Tuo summa on lähes sama,kuin piispojen vuosipalkka,niin,miksei rikas kirkko voisi maksaa tuota summaa,varsinkin ,kun sillä on miljardien jättiomaisuus,laskennallisesti se sijoittuu TOP 100,suomen yrityksissä.
    ”Yksi sinulta puuttuu; mene,myy kaikki,mitä sinulla on,ja anna köyhille,niin sinulla on oleva aarre taivaissa,ja tule ,ja seuraa minua.”

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös