Hyvinvointi

Onko mahdollista elää täysin stressitöntä elämää? Ei, sanoo tutkija: ”Se on ihan hirveä ajatus”

Laura Myllymäki, Päivi Lakka

Toivoitko uudelta vuodelta stressittömyyttä? Mieti uudestaan. Stressiä tutkinut Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Pantzar katsoo, että täysin stressitöntä elämää ei ole mahdollista elää.

– Eihän se ole edes hauskaa. Se on ihan hirveä ajatus, hän sanoo.

Uudenvuodenlupauksissaan moni lupaa stressata vähemmän ja nauttia enemmän. Myöskään psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen ei usko tällaisiin lupauksiin.

– On melko yksioikoista ajatella, että kun vuosi vaihtuu, niin minäkin voisin muuttua.

Mika Pantzar selittää, että silloin, kun ihminen innostuu, kyse on stressistä. Ongelma ei ole siinä, että ihminen stressaantuu, vaan siinä, jos ihminen ei kykene palautumaan.

– Kannattaisi tehdä lupaus siitä, että esimerkiksi nukkuu hyvin ja palautuu stressistä.

– Paljon enemmän pitäisi miettiä, mitä palautuminen olisi. Me emme pysty välttämään elämässä stressitilanteita, mutta pystymme aktiivisesti toiminaan palautumisen puolesta, Pantzar sanoo.

Stressin hyötyjä sen sijaan ovat vireystilan kasvu ja jaksaminen.

– Silloin pystyy toimimaan määrätietoisemmin, Pantzar sanoo.

Markku Ojanen ei kehota asennemuutoksiin tai muihin abstrakteihin päätöksiin. Sen sijaan hän neuvoo purkamaan lupauksia pienempiin kokonaisuuksiin ja keskittymään yksittäisiin asioihin.

Mitä konkreettisempia päätöksiä, sen parempi. Etenkin terveelliset elämäntavat ovat Ojasen mukaan yksinkertainen tie onneen. Liikunnan lisääminen, riittävä yöuni, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön pitäminen kohtuullisuuden rajoissa ovat kaikki omiaan kohentamaan yleistä mielialaa.

– Jos tuloksia tulee, onnellisuus perustuu silloin elämänhallinnan kokemukseen, joka syntyy juuri itsehillinnän tuloksena, Ojanen sanoo.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Jukka Kärkkäinen toteaa, että täysin stressitön elämä ei ole mahdollista eikä edes tavoiteltavaa.

– Ihmiselle kuuluu luonteenpiirteellisenä ominaisuutena kokea stressiä. Toki se on hyvin yksilöllistä, mistä asioista voi kokea stressiä. Stressinsietokyky vaihtelee paljon, Kärkkäinen sanoo.

Hänen mukaansa joillekin ihmisille pienikin määrä stressiä voi olla vaikeaa. Toisille taas tietty määrä stressiä toimii ”käyttövoimana”, ja osa ihmisistä kokee niin sanotun aktivoivan stressin positiivisena asiana. Herkkyyttä tai alttiutta stressin kokemiseen määrittävät niin perinnölliset kuin ympäristötekijätkin.

– Malli, jonka on saanut vanhemmiltaan, on nähdäkseni tärkeä. Lapset oppivat erilaisia käyttäytymismalleja ja myös tapaa käsitellä stressiä vanhemmiltaan, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen suosittelee stressinhallintaan keskustelua toisen ihmisen kanssa. Hyvä keino vaikuttaa stressiin on myös liikunta. Omaa tilannetta hän suosittelee myös analysoimaan: Mikä aiheuttaa stressiä?

– Joillekin asioille saattaa voida jotain, mutta kaikkia asioita ei voi muuttaa. Silloin pitää oppia hallitsemaan ahdistuksen ja masennuksen tunteita, hän sanoo.

Vaaralliseksi stressi käy Kärkkäisen mukaan silloin, kun se on jatkuvaa. Satunnainen stressin kokemus ei ole haitallista, mutta unettomuus on hänen mukaansa jo hyvä mittari.

– Pitempiaikaisiin stressireaktioihin voidaan käyttää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta vähentävää lääkitystä. Hoitona on myös psykoterapia eri muodoissaan.

Voiko onnellisuuteen sitten oppia? Markku Ojanen kertoo, ettei edes vuosikymmenten onnellisuustutkimus ole tehnyt hänestä yhtään sen onnellisempaa ihmistä kuin ennenkään.

–Valitettavasti on niin, että mitä enemmän onnellisuutta pohtii, sitä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi aihe näyttää muuttuvan.

Onnellisuus on vaihteleva ja yksilöllinen kokemus. Itseään on vaikea kuitenkaan muuttaa käden käänteessä ja muutos itsessä lähtee pitkälti siitä, että tekee ihmiset ympärillä onnellisemmiksi.

– Helpompaa on esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, että pyytää useammin anteeksi ja on kohteliaampi toisia kohtaan, Ojanen sanoo.

Suomalaisten onnellisuus on Ojasen mukaan kansainvälisestikin hyvin korkealla tasolla. Vähintään melko onnelliseksi itsensä tuntevat ovat meillä enemmistössä.

–Olemme oikeastaan järkyttävän positiivisia. Ei ihmisten enemmistöllä edes ole tarvetta olla tämän onnellisempia.

Ojanen ihmettelee lähinnä sitä, miten onnellisuustilastot ovat länsimaissa niinkin hyviä.

–Meillä kaikilla on monenlaisia suruja ja huolia ihmissuhdeongelmista sairauksiin. Siitä huolimatta tulokset ovat onnellisuuskyselyissä hyviä.

Viimeinen neuvo, jonka Ojanen antaa tiellä onnellisuuteen, on kohtuullisuuteen pyrkiminen.

–Kunhan ei odota liikaa ja kohtuuttomia. Aina kannattaa vähän haaveilla, mutta muistaa se, että liiallisten odotusten ja vaatimusten alle nujertuu.


Lue myös nämä

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Lue myös