Grön­lan­nis­sa har­joi­te­tun pak­ko­eh­käi­syn tut­kin­ta jatkuu – tut­kin­ta­ra­port­ti eri­mie­li­nen siitä, oliko kyse kan­san­mur­has­ta

Jopa 4000 naiselle asennettiin ehkäisykierukka ilman heidän suostumustaan reilut parikymmentä vuotta kestäneen ajanjakson aikana.

Kööpenhamina
Inuiittinainen käänsi selkänsä, kun pääministeri Mette Frederiksen pyysi grönlantilaisilta anteeksi Tanskan harjoittamaa pakkoehkäisyä.
Inuiittinainen käänsi selkänsä, kun pääministeri Mette Frederiksen pyysi grönlantilaisilta anteeksi Tanskan harjoittamaa pakkoehkäisyä.
Kuva: Mads Claus Rasmussen / AFP / Lehtikuva

Grönlanti on ilmoittanut perustavansa totuus- ja sovintokomission selvittämään inuiittityttöjen ja -naisten pakkoehkäisyä.

Komissio päätettiin perustaa sen jälkeen, kun asiantuntijat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, täyttikö pakkoehkäisy kansanmurhan tunnusmerkit.

Yli 4 000 grönlantilaiselle tytölle ja naiselle asennettiin ehkäisykierukka ilman heidän suostumustaan 1960-luvun ja vuoden 1990 välillä. Tänään julkaistussa tutkintaraportissa todettiin, että ehkäisykierukkojen asentaminen rikkoi lukuisia ihmisoikeuksia, vaikka kansanmurhakysymyksestä ei löytynyt yhteisymmärrystä.

Pakkoehkäisyä asennettiin jopa 12-vuotiaille tytöille. Osa pakkoehkäisyn saaneista ei voinut saada enää lapsia myöhemmin elämässään.

– Emme voi hallituksen puolesta sanoa, oliko kyseessä kansanmurha. Tämä on asia, josta voimme vielä keskustella, Grönlannin oikeusministeri Marianne Paviasen sanoi.

Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsenin mukaan tärkeintä on nyt aloittaa toipumisprosessi. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen painotti, että jatkossa tärkeintä on edetä yhteistyössä.

Raporttia koostamaan nimetyt asiantuntijat tekivät lopulta kaksi eri raporttia. Yhden raportin mukaan kansanmurhaa ei tapahtunut, kun taas toisen raportin mukaan pakkoehkäisy mahdollisesti täytti kansanmurhan tunnusmerkit.

"Kaikki ne sairaalajaksot, leikkaukset, menetetyt koulupäivät ja ennen kaikkea ne kivut, joita en ollut koskaan yhdistänyt siihen kirottuun kierukkaan."
Kirstine Najarak Berthelsen

Korvauksia kärsimyksistä

Tanskan parlamentti pääsi torstaina sopuun siitä, että ehkäisyyn pakotetut naiset voivat hakea korvausta Tanskan valtiolta.

Uutisointi on herättänyt henkiin vuosikymmeniä vanhoja traumoja.

– Tajusin, mitä kaikkea se oli minulle maksanut – kaikki ne sairaalajaksot, leikkaukset, menetetyt koulupäivät ja ennen kaikkea ne kivut, joita en ollut koskaan yhdistänyt siihen kirottuun kierukkaan, Kirstine Najarak Berthelsen totesi uutistoimisto AFP:lle.

Pääministeri Frederiksen oli kompensaatioiden kannalla. Hän myös esitti Tanskan virallisen anteeksipyynnön pakkoehkäisystä viime vuonna.

Skandaali kävi ensi kertaa ilmi, kun yksi uhreista puhui kokemuksistaan medialle. Vuonna 2022 toteutettu podcast-sarja sen sijaan paljasti Tanskan ajaman kampanjan laajuuden.

Grönlanti ja Tanska ovat selvittäneet muitakin historian kipukohtia kuten lapsien pakkoadoptointia ilman heidän vanhempiensa suostumusta.

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä