Ulkoistaminen voi käydä kalliiksi

Kuntien terveydenhuollon ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole tuoneet säästöjä, vaan pikemminkin lisänneet kuntien menoja. Tutkimustulokset herättävät pohtimaan, onko yksityistäminen sittenkään oikea tie kehittää terveyspalveluita.

Myöskään kilpailutuksella ei ole pystytty laskemaan terveydenhuollon kustannuksia.

Kelan terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkolan mukaan kuntien johtavat ylilääkärit ovat havainneet kehityksen nurinkurisen suunnan.

Noin kolmannes johtavista lääkäristä katsoo, että lisäkustannukset ovat huomattavat.

Monet kunnat ovat ajautuneet ulkoistamaan terveyspalveluitaan, kun lääkäreitä ole onnistuttu rekrytoimaan.

Kun vuokralääkäreihin on jouduttu turvautumaan, ei paluuta entiseen yleensä ole ollut. Virkoja on kyllä auki, mutta hakijoita ei löydy.

Keikkalääkäreiden käyttö on Lapin pienissä terveyskeskuksissa tuttu keino selviytyä palvelujen tuottamisesta. Kun pysyviä viranhaltijoita ei ole, on työt hoidettava varajärjestelmän avulla.

Keikkailijoiden käytössä on omat ongelmansa. Vaihtuvuus on usein suuri. Silloin lääkärin ja potilaan välille ei synnyt pysyvää hoitosuhdetta.

Myös tiimityö voi vaikeutua, ja hoitajille langeta lisävastuuta, kun lääkäreitä menee ja tulee kuin pyöröovissa.

Lääkäri sinänsä voi olla pätevä, mutta lopputulos kärsii, kun hän joutuu työskentelemään outojen asiakkaiden ja työtovereiden kanssa. Jatkohoitojärjestelmän tuntemisessa voi olla puutteita, ja sekin voi aiheuttaa kustannuksia.

Vanhan ajan kunnanlääkäri tunsi usein asiakkaansa ja pystyi monessa tapauksessa jo etukäteen arvioimaan, mistä on kysymys. Valitettavasti pitkän työuran samassa paikkassa tekevät ammattilaiset ovat tänä päivänä harvinaisia.

Tuoreet tutkimukset terveydenhuollon ulkoistamisen kustannuksista ovat varmasti omiaan herättelemään kuntapäättäjiä. Ulkoistamisesta on puhuttu pelastajana, mutta sitä se ei välttämättä ole.

Yksityistäminen on silti tullut terveydenhuoltoon jäädäkseen. Usein vaihtoehtoa on vaikea löytää.

Terveydenhuoltojärjestelmän on tähän sopeuduttava. Terveyspalvelut ovat peruspalveluita ja kansalaisilla on oikeus saada mahdollisimman yhdenvertaisesti niitä.

Varsinkin Lapin pienissä kunnissa lääkäreiden saaminen on vaikea tehtävä. Niin vaikeaa kuin se onkin, ulkoistamiselle pitää tuoreiden tutkimustulosten valossa pohtia ankarasti muitakin vaihtoehtoja.

PS. Hätäkeskuksen häviäminen on herättänyt hädän ja kiivaan keskustelun muuallakin kuin Lapissa. Esimerkiksi Tampere hävisi hätäkeskuskisan Porille niin, että päätös perustui osin vääriin tietoihin, kertoo Aamulehti.

Tampereella ollaan syystä huolissaan hätäkeskuksen karkaamisesta rannikolle sadan kilometrin päähän. Ylä-Lapissa huoli on vielä suurempi, kun hätäkeskus saattaa olla jopa 700 kilometrin päässä. Kokoomusministeri Anne Holmlund jätti Lapin poikkeukselliset olot ja pitkät välimatkat armotta vaille arvoa hätäkeskuspäätöstä tehdessään.