Kirkko etsii keinoja uudistumiseen

Laskevat kävijämäärät ovat panneet kirkon piirissä työskentelevät pohtimaan, millä tavalla väkeä jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin saataisiin enemmän. Haaste on varmasti nykyisessä hektisessä maailmassa kova, mutta jotenkin siihen on pystyttävä vastaamaan.

Keskisuomalaisissa seurakunnissa harkitaan jopa sunnuntaijumalanpalvelusten siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Syyt kirkkokansan hupenemiseen kun saattavat olla ainakin osittain maallisia.

Yhä harvemman tie käy aamuvarhain navettaan. Muitakaa syitä nousta aikaisin viikonloppuaamuina ei enää ole. Kymmeneltä alkavaan jumalanpalvelukseen eivät kaikki millään ehdi.

Pelkkä jumalanpalveluksen ajankohdan muuttaminen ei kirkkojen penkkejä täytä. Sen lisäksi kirkon piirissä on pohdittava muitakin keinoja pysyä kiinni ajassa.

Kirkon kannalta lohduttavia tietojakin on saatu. Tarkistettujen väestötilastojen mukaan vuoden 2009 lopussa suomalaisista 79,7 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Kirkkoon liittyneitä oli viime vuonna reilut 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan kirkosta eronneiden määrä kääntyi selvään laskuun.

Nämä Kirkon tiedotuskeskuksen uutiset antavat hyvän pohjan etsiä keinoja myös toimintojen uudistamiseen. Uudistaminen on tietysti tehtävä taiten, mutta niin, että varsinkin nuoremmat ikäluokat kiinnostuvat entistä enemmän kirkosta ja seurakunnan toiminnasta.

Kirkkoihin mahtuisi nykyistä huomattavasti enemmän väkeä. Kävijöiden keski-ikä on korkea, kun nuoret ja nuorten aikuisten perheet lähtevät monesti liikkeelle vain jouluna tai perhejuhlien aikaan.

Toki seurakunnissa on tehty jo jotain. Tuomasmessut ja muut vastaavat tapahtumat ovat viime vuosilta tuttuja ja ne vetävät usein väkeä enemmän kuin tavalliset jumalanpalvelukset. Tapahtumakirjon monipuolistaminen on yksi uudistumisen keino.

Nuorten saaminen mukaan seurakunnalliseen toimintaan ei ole helppo tehtävä. Tarjolla on niin paljon harrastuksia, että monella on valinnanvaikeuksia. Tietokoneesta kaikkine palveluineen on siitäkin tullut tehokas ajansieppari.

Puuttumatta sen enempää kirkon varsinaiseen hengelliseen tarjontaan on lupa uskoa, että uudistusten on lähdettävä nuorista itsestään, joten heitä pitää seurakunnissakin kuulla herkällä korvalla.

Kirkon uudistuminen on kaikkinensa suuri haaste. On selvää, että vanhoja perinteitä on kunnioitettava, mutta myös ajassa on pysyttävä. Kun maailma muuttuu, ei kirkkokaan voi jämähtää paikalleen.

Tämän tietää varmasti myös uusi arkkipiispa, joka tänään valitaan.

PS. Eläkkeissä on eroja. Suomalaisille miehille maksettiin eläkettä viime vuoden lopussa keskimäärin 1 530 euroa kuukaudessa. Naisten vastaava eläke oli 1 196 euroa.

Ero johtuu Eläketurvakeskuksen mukaan pääosin työurista, jotka naisilla ovat lyhyemmät kuin miehillä. Toki palkkaerot näkyvät nekin summissa.

On aiheellista kysyä, pitäisikö lastenhoidon ja muun kotona tehdyn työn kartuttaa paremmin eläkettä.

Kotiyön arvoa yhteiskunnan kannalta tuskin kukaan kiistää.