Lappi unohtui hätäkeskusjaossa
Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) on tehnyt päätöksensä hätäkeskusten sijoituspaikkakunnista. Niin kävi kuin pelättiin. Lappi on jälleen kerran menettäjä.
”Tarviikko nää apua”, vastataan jatkossa Lapin 112-puheluihin, kun koko Pohjois-Suomen kattava yhteinen hätäkeskus sijoitetaan Ouluun.
Epäilykset heräsivät jo silloin, kun valtioneuvosto teki periaatepäätöksen hätäkeskusalueiden yhdistämisestä. Aiempien 15 alueen sijaan alueita jää vain seitsemän. Lappi kuuluu jatkossa pohjoiseen alueeseen, joka kattaa puolet Suomesta.
Hätäkeskusten paikoista päättäminen jäi ministerille. Voi hyvin kysyä, ottiko ministeri kaikki asiat huomioon ratkaisua tehdessään.
Lapin valtavat välimatkat ja muusta maasta poikkeavat luonnonolosuhteet luovat pelastustoiminnalle omat erityishaasteensa. Paikallistuntemusta tarvitaan, kun apua hätään joutuneelle järjestetään.
Uuden järjestelmän toimivuutta arvostelevalle on toistuvasti korostettu, että pelastustoimintaa hoitavat yksiköt eivät siirry mihinkään. Eivät siirrykään, vaikka aika harvassa niitä nytkin on.
Monen mielestä turvattomuus lisääntyy, kun lähin hätäkeskus voi olla jopa viidensadan kilometrin päässä sieltä, missä apua tarvitaan.
Hätäkeskuksia sijoitettaessa on tuijotettu alueiden väestömääriin. Niiden lisäksi olisi ratkaisuun pitänyt vaikuttaa myös muiden tekijöiden.
Käytännössä ministeri Holmlundin päätös merkitsee sitä, että Rovaniemen hätäkeskuksen toiminnot loppuvat jo vuonna 2011. Kovimmin päätöksen kokevat ne, joille laitos on tarjonnut työpaikan. Jälleen on edessä työpaikkojen menetyksiä tai ainakin työntekijöiden pakkosiirtoja työnsä perässä.
Aluepoliittisesti päätös on ristiriitainen hallituksen puheiden kanssa. Valtion laitoksia ja toimintojahan on luvattu edelleen hajasijoittaa maakuntiin. Teot ovat tässä tapauksessa juuri päinvastaisia.
Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL on jo ilmaissut huolensa työpaikkojen puolesta ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Liitto puhuu jopa turvallisuuspalveluille aiheutetusta hallitsemattomasta riskistä.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen sanoo, että kansalaisten turvallisuus vaarantuu, ja tämä uhka on suurin Lapissa.
Jonkinlaiseen huoleen on varmasti syytä pohjoisessa, missä auttajan ja autettavan välimatka on yleensä pitempi kuin etelän kaupungissa.
PS.
Markka elää edelleen ainakin ihmisten ajatuksissa. Tuoreimman eurobarometrin mukaan joka kymmenes kansalainen ajattelee vielä päivittäiset ostoksensa markkoina. Markkakansan osuus on pysynyt samana vuodesta 2004 lähtien.Ja kun tehdään suuria hankintoja, markka-ajattelijoiden joukko vain kasvaa. Mittavimmissa kaupoissa markan kiilto silmissä hintoja pohtii joka kolmannes.
Asiantuntija kuitenkin valistaa markkakansaa. Kuudella kertomisen sijaan eurot pitää nyt kertoa 5,29:llä, joten laskuvaikeuksia on luvassa.


UUsi Rovaniemi 24.3. Sinetän tietäjä Alpo Isomäki,joka ottaa asioihin kantaa,ja tilastotietoja on mielestäni nyt täysin hakoteillä säästöjä etsiessään,sanoessaan näin.
Hälytyskeskusten lakkauttamisesta ei tarvitse olla huolissaan,koska periaatteessa koko Suomea voitaisiin hoitaa yhdestä hälytyskeskuksesta käsin.Se on täysin mahdollista viimeistään vuonna 2015,jolloin koko toiminnan mahdollistava verkko on toimintakykyinen
Mutta Alpo ei ota huomioon,jos kaikki on yhden keskuksen varassa,mahdollisen onnettomuuden/terroriteon tms. syyn takia tulisi ehdottomasti oltava varajärjestelmä,eli VÄHINTÄÄN kaksi,mieluusti useita keskuksia riittävän etäällä toisistaan.
Periaatteessa ja periaatteessa.Periaatteessa minäkin saan KOKO SUOMEN pimeäksi,yhdellä ainoalla RUUVIMEISSILILLÄ,käyn vain muutamassa PÄÄpaikassa,ja missään ei tarvi mennä rakennuksiin sisälle, ja siinä meni Suomen sähkönjakelu ...ja tämä on tosi.
Ilmoita asiaton kommentti