Lapistakin ydinvoimaa?

Lapissa eletään jännittäviä aikoja. Valtioneuvosto on lupaillut alkuvuodesta päätöksen siitä, saako Fennovoima luvan ydinvoimalan rakentamiseen. Jos lappilaispäättäjien vetoomuksia on kuultu, Fennovoima tuo laitoksensa Simoon.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Fennovoiman on rakennettava ydinvoimala. Siitä hyötyisivät omistajat, kuten Outokumpu ja kaupan yritykset ja kymmenet pienet sähkölaitokset.

Lapissa se tarkoittaisi sitä, että Tornion terästehtaan kilpailukyky vahvistuisi. Samalla omistajista esimerkiksi Rovakairan Tuotanto, Rantakairan Sähkö ja Itä-Lapin Energia pystyisivät myymään asiakkailleen energiaa nykyistä halvemmalla.

Selvityksen mukaan lähes miljoonalla suomalaisella sähkölasku olisi pienempi, jos Fennovoima saisi oman ydinvoimalansa.

Ai niin, Fennovoima maksoi selvityksen.

Fennovoima on parin vuoden ajan muokannut kansalaisten mielipiteitä Meri-Lapin alueella. Se on tukenut taloudellisesti niin työväenyhdistyksiä kuin keskustalaisia eläkeläisjärjestöjä, Kemin lintuharrastajia, Lapin ajokoirayhdistystä ja kymmeniä muita.

Lokakuussa Simon päivänä Simossa julkistettiin kunnan tuottama cd-levy Simolaisia. Paikallinen lapsikuoro laulaa kauniisti ja pian 90-vuotiaan Armas Ilvon Veteraanin iltahuuto on koskettavaa kuultavaa.

Meri-Lapin alueella työttömiä on lähes yhtä paljon kuin Simossa on asukkaita. Todennäköisesti kouluttamattomat pitkäaikaistyöttömät eivät löydä itseään ydinvoimalan valvomovuorosta vuoden 2020 jälkeen, jolloin ydinvoimalan on määrä olla valmis.

Rakentamisvaiheessakaan lapiomiehille ei ole töitä tarjolla.

Rakennusmiehet ovat usein keikkatyöläisiä, jotka maksavat veronsa aivan muualle. Eteläsuomalaisella ydinvoimalatyömaalla monet työmiehistä puhuvat puolaa.

Simossakin voivat peräpohjolaismurteet jäädä toiseksi.

Ydinvoimalaa perustellaan lisääntyvällä energiantarpeella. Taantuma sekä paperi- ja selluteollisuuden ratkaisut ovat kuitenkin katkaisseet kasvun.

Tornion terästehdas tarvitsee vielä pitkään edullisempaa energiaa, mutta kuinka kauan lappilaisen leivän isä, paperi- ja selluteollisuus ovat olemassa? Stora Enso testaa jatkuvasti uusia kohteita, joissa puu kasvaa nopeammin ja työvoima on halpaa.

Ja kuka unohti uusiutuvan energian? Sen työllistävä vaikutus olisi Lapin peräkylillä huomattavasti suurempi kuin ydinvoiman.

Ydinjätteen loppusijoitus on yhä arvoitus, sillä Olkiluotoon jätettä ei huolita.

Simolaiset ovat tottuneet rumiin maamerkkeihin, sillä Veitsiluodon tehtaan piiput ovat näkyneet vuosikymmenet Simoniemeen saakka.

Kemiläiset saavat vastaavasti tulevaisuudessa ihastella valtavaa Fennovoiman laatikkorakennusta Maksniemen Karsikon edustalla.

Omakotitalojen ja mökkien arvo alueella romahtaa. Muun muassa Esko-Juhani Tennilää ja Maija Raskia harmittaa, että hankkivat aikanaan mökkinsä meren rannalta.

Entä lohiriepu? Vaelluskala, joka ei ole vielä oppinut nousemaan Kemijoen kalaportaita vuosien harjoittelusta huolimatta.

Toivottavasti lohi nousee ydinvoimalasta huolimatta Tornion- ja Muonionjokiin saakka vaikka Ruotsin aluevesien kautta.

Kirjoittaja on rovaniemeläinen yrittäjä.