Talvisodan muistohiihto siirtää perinnettä - katso video!

Vänrikki Carl Ragnar Béve johti neljännen jääkärikomppanian toisen joukkueen ruotsalaisia vapaaehtoisia maaliskuun 1. päivänä tiedusteluretkelle kauas vihollislinjojen taakse, vanhan rajankin taakse. Mestariampuja Béve oli tykätty johtaja ja asetoveri joukkueessaan.

Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon kovin taistelu käytiin juuri tuolla tiedustelureissulla. Vihollinen motitti joukon ja taistelussa ruotsalaisten tappiot olivat yhdeksän kaatunutta, kaksi haavoittunutta ja kaksi vangittua. Béve pelasti joukkonsa tarkoilla laukauksillaan, joilla tuhosi vihollisen tulittavan konekivääriryhmän.

Sodan päätyttyä joukkueen miehet tekivät joukkueensa johtajalle ison taulun, jossa olivat kaikkien hengissä selvinneiden sotaveteraanien nimet. Vuononkenttään kaatuneet tiedustelumatkan miesten nimet taulusta puuttuvat. Jatkosodassa Béve karkotti venäläisiä Hangon vuokra-alueelta ja selvisi sieltäkin elossa.

– Carl Ragnar Béve antoi minulle kunniatehtävän tuoda hänen seinällään kunniapaikalla olleen taulun Sallaan 70 vuoden jälkeen. Toivon, että nämä Suomen vapautta ja Pohjolan kunniaa puolustaneiden miesten nimet säilyvät ja saavat kunniapaikan Sallassa, toivoi saatesanoissaan talvisodan muistohiihtoon osallistunut Sam Nilsson.

Nicolas ja Klaus-Jürgen von Schmidt-Laussitz puolestaan luovuttivat Sallan kunnalle alkuperäisen maalauksen talvisodan ajalta. Kuvassa ruotsalainen Gloster-hävittäjä kiertelee alas ammutun venäläishävittäjän yllä jossakin Sallan järvellä.

Tohtori, prikaatikenraali Pentti Airion mukaan Ruotsin sotilasjohdolla oli kaksi salaista, jo valmiiksi tiedusteltua suunnitelmaa "Gustav" ja "Adolf" Ruotsin joukojen työntämiseksi Suomen puolelle aina Rovaniemi - Sinettä tasalle asti, mikäli Sallan rintama murtuisi.

Sallan kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Kesälahti totesi viime aikojen historialliset spekuloinnit turhiksi: jossittelulla ja spekuloinneilla ei historian kulkua muuteta. Sallaan pian toteutuva sotamuseo on yksi puuttuva palanen Sallan ja Suomen tallennettavasta historiasta.

– Tuntemalla oman historiamme meillä on mahdollista katsoa Itä-Lapin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta luottavaisesti eteenpäin. Vaikeita aikoja on täällä eletty ennenkin ja ina on selvitty. Tämän päivän ongelmia ei sentään tarvitse ase kädessä ratkoa, muistutti Juha Kesälahti.