Atk-tukihenkilöiden pää pölkyllä jos Lex Nokia tulee

Liian uteliaat atk-tukihenkilöt voivat joutua käräjäkurimukseen, jos tietosuojalaki Lex Nokiasta tulee totta.

Tästä varoittelee liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola.

– Jos onnettomat atk-tukihenkilöt seuraavat tunnistetietoja ilman laissa säädettyä oikeutta, on vaarana, että he syyllistyvät törkeään viestintäsalaisuuden loukkaamiseen. Maksimirangaistus siitä on kolme vuotta vankeutta, hän sanoo.

Jos uusi tietosuojalaki säädetään, yritykset joutuvat kertomaan entistä tarkemmin työntekijöille, mikä on sallittua ja mikä ei. Viestintäsalaisuuden vuoto määritellään sen mukaan, onko siitä aiheutunut "vakavaa haittaa". Yritys joutuu ilmoittamaan tästä tietosuojavaltuutetulle.

– Yritys säästyy sanktioilta, jos se toimii tiukkojen pelisääntöjen mukaan. Jos toimitaan leväperäisesti uhkana on maksimissaan kolmen vuoden vankeusrangaistus sille, joka tekee teon ja johtajalle, joka komentaa, Ristola sanoo.

Kaltoin kohdeltu työntekijä voi ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun, työntekijäjärjestöihin tai poliisiin ja laittaa oikeusasian vireille.

Ristolan arvion mukaan Lex Nokia koskisi lopulta vain pientä murto-osaa yrityksistä. Hänen mukaansa lakiin tarttuu noin 60–100 yritystä Suomen 250 000 yrityksestä.

– Näistäkin yrityksistä tämä koskee henkilöitä, jotka ovat kriittisimmässä tuotekehityksessä mukana. Todennäköisesti samat yritykset tietoluokittelevat jo tällä hetkellä osan henkilöstöstään, Ristola sanoo.

Lex Nokia ei olisi poikkeuksellinen laki Euroopassa, pikemminkin päinvastoin.

– Ruotsissa, Englannissa ja Saksassa yritykset valvovat myös viestinnän sisältöjä aivan koko ajan. Tietojen vuotaminen on luonteeltaan piilorikollisuutta ja merkittävää talousrikollisuutta. Talousrikoksia voi ehkäistä vain kiinnijäämisen riskiä nostamalla ja tässä laissa riski nousee, Ristola kehuu.