Kertomus kuoleman väistämättömyydestä

Kirjat

Robert Silverberg, Kuningas Gilgameš, suom. Tiia Löytty, Vaskikirjat.

New Yorkissa vuonna 1935 syntynyttä Robert Silverbergiä pidetään yhtenä tärkeimmistä science fiction -kirjailijoista. Laajasta ja monipuolisesta tuotannosta huolimatta hänet tunnetaan Suomessa huonosti, eikä hänen lukuisista kirjoistaan ole suomennettu kuin pari.

Nyt on tilanne hiukan korjaantunut, kun tamperelainen Vaskikirjat on julkaissut suomeksi kirjailijan muinaisen Urukin hallitsijasta kertovan Kuningas Gilgameš -romaanin.

Teos ei oikeastaan ole science fictionia, ellei sellaiseksi sitten lueta Silverbergin omia, vanhojen runojen pohjalta tekemiä tulkintoja.

Muuten kyseessä on lähes realistinen historiallinen romaani, johon on sisällytetty mausteeksi jonkin verran fantasiaa.

Tarinan taustalla on babylonialainen kertomaruno. Sen päähenkilö on noin 2600 eKr. elänyt kuningas Gilgameš, jonka elämänvaiheista, urotöistä, matkoista ja turhista yrityksistä saavuttaa kuolemattomuutta runo kertoo.

Sumeriksi säilyneet tarinat eivät muodosta yhtenäistä eeposta, ja suurin osa nykypäiviin säilynyttä tekstiä löydettiin Assyrian muinaisen kuninkaan Assurbanipalin kirjastosta. Se on kopioitu vanhemmasta kirjoituksesta.

Tällaisesta materiaalista Silverberg on romaaninsa rakentanut. Tarina on kerrottu minä-muodossa ja siinä käydään läpi myyttisen hallitsijan elämänvaiheet varhaisesta lapsuudesta kypsään miehuuteen.

Jo pikkupoikana Gilgameš oli ikätovereitaan suurempi ja vahvempi. Kuningasisän kuoltua hän joutui pakenemaan Urukista läheiseen Kišin valtakuntaan, josta myöhemmin palasi takaisin hallitakseen Urukia.

Kuninkaana hän rakennutti muun muassa uudet kanavat, voitti sodassa vihollisensa, makasi kaupungin naiset, näännytti kansalaisensa työnteolla ja hankki vihollisekseen entisen rakastettunsa ylipapitar Inannan, joka oli valtion uskonnollinen valtias.

Kaiken tarmokkuutensa alla Gilgameš oli kuitenkin yksin, kunnes tutustui vertaiseensa villimieheen.

Myöhemmin ystävä kuoli, mikä sai Gilgamešin pelkäämään omaa kuolemaansa. Ajatus siitä vei kaiken elämänhalun, ja hän jätti valtakuntansa löytääkseen kuolemattomuuden salaisuuden.

Tässä on kirjan temaattinen ydin: elinvoimaisen ja itsevarman hallitsijan yritys voittaa edessä oleva kuolema. Silverberg piirtää romaanissaan Gilgamešista yllättävän elävän muotokuvan ja pohdiskelee siinä sivussa elämän peruskysymyksiä, kuten kaiken ponnistelemisen turhuutta.

wAihe selvästi kiinnostaa Silverbergiä, sillä hän palasi siihen palkitussa novellissa Tulkoon sotilas. Tarinassa simuloitu Perun valloittaja Pizarro väittää, että koko elämä on huijausta, koska kuolema riistää lopulta ihmiseltä kaikki saavutukset.

Sama ristiriita ahdistaa kuningas Gilgamešta, eikä ongelman ratkaiseminen ole tänä päivänä yhtään sen lähempänä kuin muinaisessa Mesopotamiassa. Siksi myyttisen hallitsijan kohtalo kiinnostaa meitä edelleen.

ERKKI WIDENIUS