Blogit / Uusimmat jutut
Vasan lokikirja:Ystävyydestä, Marika Räty
Yksinäisyys ruokkii yksinäisyyttä ja ihmisiä tapaa lähinnä yhteisten kavereiden kautta. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä suuremmaksi tabuksi ystävättömyys kasvaa ja samalla myös kynnys sen murtamiseen. Jos aikuisella ihmisellä ei ole ystäviä, on ihmisessä oltava jotakin vikaa, eikö niin?
Vasan lokikirja:Mitäs nyt onkaan meneillään?, Mikko-Pekka Karlin
Kun kevät nyt kerran etenee ja kaikenlaista musiikkia pukkaa ilmoille, on taas tullut aika heittää perusteellinen katsastus bändimme nykyiseen toimintaan.
Vasan lokikirja:Mitäs nyt onkaan meneillään?, Mikko-Pekka Karlin
Kun kevät nyt kerran etenee ja kaikenlaista musiikkia pukkaa ilmoille, on taas tullut aika heittää perusteellinen katsastus bändimme nykyiseen toimintaan.
Vasan lokikirja:Maanantairomaanini on alitajuntaa, Saara Mäntylä
On maanantai, ja maanantaisin menen Kallioon. Avaan television hyvissä ajoin ja asetun mukavasti. Retkeä kestää vain puoli tuntia, joka on mielestäni kovin lyhyt aika, mutta sen jälkeen tuntuu kuitenkin aina siltä, että kaikki on vähän paremmin. Sitä seuraa viikon odotus, kunnes koittaa jälleen uusi maanantai. Silloin sanotaan: "kohta se alkaa" ja sitten "shh". Ja niin maailma paranee jälleen.
Vasan lokikirja:Matkaseura, Aapo Luoma
Junamatka kahden ystäväni kanssa seinäjoelta helsinkiin. Istumme vaunun ryhmäkopeissa ja keskustelemme innostuneesti asioista, aiheen hyppiessä laidasta laitaan. Heräsi kysymyksiä pöytäroolipelin säännöistä mikä taas johtaa keskusteluun yliopistosta. Puheeksi tulee myös historiallisia henkilöitä kuten Platon ja Newton.
Vasan lokikirja:The Vanguard (2008), Jukka Oja
The Vanguard kertoo lähestulkoon perinteisen tarinan zombeista ja pienen ihmisryhmän taistelusta näitä kammottavia hirvityksiä vastaan. Tällä kertaa päähenkilönä on hiljainen partanaama sadevaatteessa, joka käyttelee kirveitä tappavan tehokkaasti. Tämä eräjorma on selvinnyt metsän siimeksessä jo pitkän aikaa, kunnes hänen idyllinsä rikkoutuu ja teurastus alkaa.
Vasan lokikirja:Kohtaaminen informaatioenkelin kanssa, Marika Räty
Tarvoin hangessa koulusta kotiin, reppu yhtä painavana kuin mielikin. Sadan metrin päässä seisoi tummapiirteinen mies, joka katseli kävelemistäni. Säälin turistiraukkaa; onpa eksynyt kauas Koskikadulta, ajattelin ja valmistauduin neuvomaan reitin City Hotellille.
Bongauksia:Muuttolinnut saapuvat
Taviokuurna on tiedetty Lapin varhaisimmaksi muuttolinnuksi ainakin sata vuotta. Joka vuosi sen muuton alkua ei voi luotettavasti todeta, koska joskus laji viihtyy täällä läpi talven runsasmarjaisissa pihlajissa. Tänä talvena Rovaniemen Kuusiselässä tavattiin silloin tällöin yksi tai kaksi yksilöä joulu-tammikuussa.
Vasan lokikirja:Äänityksen filosofia, Mikko-Pekka Karlin
Vasan lokikirja:Samurai Resurrection (2003), Jukka Oja
Päätin katsoa vaihtelun vuoksi itämaista mystiikkaa pullollaan olevan samuraielokuvan. Odotin elokuvan sisältävän runsaasti taisteluja, samuraita, ehkäpä ninjoja ja lisää taisteluja. Ehkäpä ennakko-odotukseni olivat liian korkealla, tai aivan tuulesta temmattuja, sillä näitä edellä mainittuja elementtejä elokuvassa oli hyvin vähän. Olihan siinä toki samuraita, jotka eivät olleet yhtään samuraimaisia ja taistelutkin olivat suurimmaksi osaksi pelkkää keskustelua. Eivät ne samurait niin taistelleet!
Vasan lokikirja:Otin silmieni sälekaihtimet käyttöön, Saara Mäntylä
Vihdoin. Viikkotolkulla tuijottelin harmaata sadetta, harmaata taivasta, harmain mielin, laskeuduin ulkoilmaan otsa kurtussa, ja vain odotin. Opiskelut ja muut puuhat tuntuivat liisteripuurolta, joka vain tahmaa kaiken olematta yhtään hyvää. Herääminen ja silmien avaaminen oli tuskallista. Tuntui ettei jaksa edes katsoa päiviä, saati elää niitä. Mutta sitten se tuli. Valo. Odotus loppui, kun sain tuntitolkulla häikäisevää, hurmaavaa, herkullista ja inspiroivaa aurinkoa.
Vasan lokikirja:Opel, Saab, Lada, Chevrolet ja Datsun 100A, Marika Räty
Voi tätä vaihtoehtojen loputtomuutta! Maailmassa on niin paljon juuri minulle sopivia autonromuja!
Vasan lokikirja:Siihen se hidas tapa ja sitten se nopea tapa, Aapo Luoma
Vasan lokikirja:Minne katosi Molokin kita? Stina Varkkola
Äidilläni ei ole metallinkierrätysroskista. Huomautin siitä lomalla ollessani. Äiti sanoi, ettei taloyhtiöllä ole sellaista. Nyökkäilin ja sekoitin tonnikalan salaattiin. Eihän se heidän vikansa ole.
Vasan lokikirja:Belphégor – Louvren kummitus (2001), Jukka Oja
Enpä ole ennen katsonutkaan ranskalaista kauhuelokuvaa. En oikeastaan tiedä, että pitäisikö tätäkään elokuvaa luokitella kauhuelokuvaksi, vaikka selviä kauhuelokuvan elementtejä oli havaittavissa. Haamuja, mystisiä tapahtumia, selittämättömiä kuolemia sekä muumio, nämä ovat elokuvan kantavat teemat. Vaikka elokuva ei olisi pelottanut edes viisivuotiasta pikkutyttöä, kutsutaan tätä tapausta nyt kauhuelokuvaksi.
Vasan lokikirja:Takomisprosessi, Mikko-Pekka Karlin
Hyvien, toimivien ja nautittavien kappaleiden sävellys on tärkeä, ellei tärkein, osa bänditoimintaa. Ilman niitä omia, uusia ja kekseliäitä huippubiisejä, on mahdoton päästä kellareista eteenpäin. Miten tämä uusien mestariteoksien sävellysprojekti sitten etenee? Miten kappaleet syntyvät?
Vasan lokikirja:Voihan aikataulu, taulujen sota! Saara Mäntylä
Kun vuosi vaihtui, sanoin itselleni valitut sanat. Tänä keväänä keskityn opiskelemaan ja harrastamaan. Haluan pitää itsestäni huolta ja muistaa myös nukkua.
Vasan lokikirja:Sherlock Holmes (2009), Jukka Oja
Monille tulee Sherlock Holmesista mieleen charmikas salapoliisi, joka älynsä avulla ratkaisee mitä vaikeimmatkin rikokset vaivattoman oloisesti. Monille taas ei tule mieleen baaritappeluita harrastavaa taistelulajien taitajaa, joka joutuu räiskimään ja mäiskimään tiensä voittoon räjähdysten saattelemana. Guy Ritchielle Sherlock Holmes on tämä jälkimmäisenä mainittu toimintasankari.
Vasan lokikirja:Asia josta en tiedä mitään, Aapo Luoma
Olen tässä tuuminut miten mahtaisin selviytyä autokaupoista? Kotona kahvipöydässä veli ja isä keskustelevat toisinaan lehtien auto-sivujen tarjouksista. Itselläni menee kaikki ohi kun en ole koskaan tekniikasta kiinnostunut. En tajua mittarin lukemista, polttoaineesta, hinnastoista tai moottorista mitään. Paitsi että se on pahuksen raskas siirtää. Olen näes ollut veljeni auton tuunauksessa hätäapuna jos yhdellä miehellä ei pärjää.
Vasan lokikirja:Homing, Marika Räty
Kissa venyy ja paisuu päälläni, kuin sadan kilon pullataikina. Kello on jo tuhat, koulu alkoi ajat sitten.
Vasan lokikirja:Nimittelyn ongelmaa, Mikko-Pekka
Bändiblogia on kirjoitettu jo monen kuukauden ajan, mutta bändimme nimi ei ole vielä blogissa kertaakaan esiintynyt. On aika saattaa estradille orkesterimme nimi (rumpujen pärinää), joka on Eclipse! Nimi tulee englannin maan kielestä ja tarkoittaa (auringon) pimennystä. Melko synkkää, eikö?
Vasan lokikirja:Eripuraa, Mikko-Pekka Karlin
Tammikuu on kulunut uneliaissa merkeissä, uhkaako ylitsevuotavainen aktiivisuutemme bänditoiminnassa tyrehtyä? Enpä kuitenkaan usko, bändimme on voimissaan ja uhkuu uutta puhtia, pieniä sisäisiä taisteluita ja murjottamista lukuun ottamatta.
Vasan lokikirja:Burning Avalon osa.1, Aapo Luoma
Aikaansa deviantartissa tuhlaavat tietävät, että siellä on meneillään jatkuva kilpailu villitys. Tämän villityksen yksi erityisimpiä muotoja ovat taiteilijoiden väliset “original character tournamentit” (oct). Kyseessä on siis kilpailu jossa taiteilijat kertovat visuaalista tarinaa oman ja kilpailijansa hahmosta, yrittäen muodostaa mahdollisimman mielenkiintoisen kertomuksen. Tuomariston ankara arvostelu pudottaa aina toisen osanottajan, kun taas voittaja pääsee jatkoon seuraavalle kierrokselle. Kilpailu huipentuu kahden tarinoidensa ansiosta suosituiksi tulleen kilpailijan kohdatessa viimmeisellä kierroksella eeppisessä loppu kliimaksissa.
Vasan lokikirja:Villasukkameditaatio, Saara Mäntylä
Ylen uutisissa (YLE TV1, 24.1.2010 klo 17.00) todettiin, että kutominen on meditaation kaltainen stressin lievittäjä. Kutominen antaa syyn olla paikoillaan ja siihen on helppo uppoutua. Kansallisoopperan tenori Petri Bäckström vertasi kutomista joutenoloon, sillä siinä mieli ja ruumis rauhoittuu.
Vasan lokikirja:Ystävät hämärän jälkeen (2008), Jukka Oja
Ystävät hämärän jälkeen on elokuva koulukiusatusta Oskar pojasta ja hänen ankeasta elämästä. Näin jatkuu siihen asti, kunnes hän tutustuu hurmaavaan, mutta hieman omituiseen Eli tyttöön. Yhdessä parivaljakko jakaa ilot sekä surut, ja lopulta jopa koulukiusaajat saavat ansionsa mukaan. Koko elokuva on suloinen ystävyys/rakkaustarina kahden erikoisen lapsen välillä.
Vasan lokikirja:Autoilu, Aapo Luoma
Pienempänä ajattelin että autoilu on jotenkin suurempien ja viisaampien ihmisten taito. Sellaisten ihmisten jotka osaavat hallita tilanteen kuin tilanteen. Ihmisiä joiden kyydissä voi huoleti nukahtaa kun tietää ettei mitään pahaa tule sattumaan. Oli se matka kuinka pitkä tahansa.
Vasan lokikirja:Offline-tilan kootut selitykset, Saara Mäntylä
Minun maailmani ei järise mannerlaattojen vaikutuksesta. Se järisee internet-yhteydestä. Kun kotona ei enää pääse internetiin, arjesta tulee taistelukenttä, jossa pitää raivata tiensä sähköpostiin ja sosiaalisen median äärelle.
Vasan lokikirja:Helppo nakki, Marika Räty
Jokainen, joka haaveilee mallin ammatista on varmasti järjiltään! Vain harvat asiat ovat yhtä turhauttavia, pitkäveteisiä ja fyysisesti rankkoja kuin mallinhommat.
Vasan lokikirja:District 9 (2009) Jukka Oja
District 9 oli minulle iloinen yllätys. En ollut kuullut elokuvasta paljoakaan ennen kuin päätin katsoa sen, mutta ennakko-odotukseni olivat erittäin positiiviset. Nämä odotukset perustuivat lähinnä traileriin ja muutamiin sattumanvaraisiin mainoskuviin, jotka olin sattunut näkemään. Vaikka odotukseni elokuvasta olivatkin korkealla, tapahtui harvinaislaatuinen ilmiö: yllätyin positiivisesti ja elokuva oli jopa parempi kuin osasin odottaa.
Vasan lokikirja:Epäinhimilliset ajat, Aapo Luoma
Joskus tulee niitä tilanteita että ei vaan saa nukutuksi. Liian monet asian pyörivät päässä tai ehkä tunteet riivaavat. Ehkä et halua jättää mielenkiintoista kirjaa tai juttua kesken. Ehkä rytmisi on muuten vain sekaisin tai olet opiskelija.
Vasan lokikirja:Laulujen nainen, Marika Räty
Olin taannoin talkoohommissa myymässä lippuja ystävieni klubi-iltaan. Loppuillasta, kun tupa alkoi olla täynnä ja lipunmyynti hiljaisempaa, aloin viihdyttää itseäni miettimällä kaikenlaisia iskelmäklisheitä.
Vasan lokikirja:Mustetta, Marika Räty
Aloitin joululomalla uuden harrastuksen. Sanon harrastus, vaikka tarkoitan riippuvuutta. Jäin kerrasta koukkuun.
Vasan lokikirja:2012 (2009), Jukka Oja
Kukapa ei pitäisi elokuvasta, joka käsittelee kaikessa eeppisyydessään koko maailman tuhoa? 2012 elokuva perustuu löyhästi Maya-kulttuurin ajanlaskusyklin loppumiseen, josta monille tulee ensimmäisenä mieleen maailmanloppu. 2012 on elokuvana juuri sitä itseään. Maankuori rakoilee, laavavirrat peittävät asuinalueet alleen ja koko ihmiskunnan sivilisaation kehto (Amerikka) tuhoutuu täysin.
Vasan lokikirja:Uuden vuoden alku, Mikko-Pekka Karlin
Nyt on lomat lusittu ja bändihommat pyörähtävät taas käyntiin. Ylihuomenna keskiviikkona ovat ensimmäiset treenit Katutason valloituksen jälkeen. Toimettomana ei ole silti istuskeltu, lomalla on kehittynyt uusia kipaleita ja kolme uutta coveriakin on työn alla.
Vasan lokikirja:Visuaalista jätettä, Aapo Luoma
Loman aikana on tullut katseltua hiukan enemmän televisiota. Usein ohjelmien välissä saa hämmästellä ja useimmiten jopa ärsyyntyä sarjalle nimeltä mainokset. Jotenkin on tullut mietittyä että vaikka kuinka alalle valmistuu uusia ammattilaisia, nokkelia, täynnä ideoita olevia ihmisiä, niin mainokset ovat huonoja, mauttomia, rasittavia ja toisinaan kohderyhmää alentavia.
Partiomatka maailman laidalle:Viimeisia viedaan
Perjantai 8.1.2010, Auckland - Tiistaina heti aamupalan jalkeen suuntasimme autot kohti Aucklandin keskustaa. Liikuimme pienemmissa porukoissa ja tutustuimme kaupunkiin oman kiinnostuksen mukaan. Osa porukasta kavi kiipeilemassa, osa etsi tuliaisia ja istuskeli kahviloissa. Paiva meni nopeasti ja koitti aika lahtea takaisin Tayloreille.
Vasan lokikirja:Minulla on kaveri, Aapo Luoma
Jokaisella on varmasti yksi näistä. Tai ainakin joku, joka omaa ainakin jotain seuraavista kaverin ominaisista piirteistä.
Vasan lokikirja:Blade-trilogia (1998-2004), Jukka Oja
Nykyään kaikki rakastavat vampyyrejä. Nuo komeat ja yltiöromanttiset yöeläjät vaeltavat monen nuoren tytön mielissä luoden heille mitä suloisimpia fantasioita. Ovatkohan tällaiset teinitytöt nähneet Blade-trilogiaa? Kyllä Bladessakin vampyyrit kimmeltävät, mutta vasta kun Wesley Snipes ampuu niitä kohti kilon hopeaa.
Partiomatka maailman laidalle:Viileita luolia ja pyorailya kuumalla saarella
Maanantai 4.1.2010 Albany, Auckland - Uuden vuoden ensimmaisena paivana jätimme Rotoruan taaksemme ja lahdimme ajamaan kohti Kontua, tarkemmin sanottuna Hobittilaa eli ainoata kuvauspaikkaa, jossa Taru sormusten herrasta -elokuvien lavasteet on jatetty paikoilleen. Emme lopulta nahneet yhtaan pyoreata ikkunaa rinteessa, silla sita varten olisi pitanyt menna erilliselle turistikierrokselle. Kavimme kuitenkin Konnun kahvilassa! Sielta jatkoimme Hamiltoniin, joka on yksi pohjoissaaren isoista kaupungeista. Pyhapaivana lahinna vain puistot olivat auki, joten pysahdyimme piknikille nauttimaan auringopaisteesta.
Partiomatka maailman laidalle:Rotorua, 1.1.2010
Aurinkoista uutta vuotta! Tiistaina ajoimme Tauposta aurinkoiseen, mutta haisevaan Rotoruaan. Kaupungin maasto on rikkipitoista, joten oikeasta suunnasta tuullessa jokainen voi tuntea nenassaan madan kananmunan sulotuoksun. Keskiviikkona vietimme vapaapaivaa kaupungilla tuliaisostoksia tehden, leirintaalueen uima-altaassa polskien ja erilaisia peleja pelaten. Eilen torstaina aloitimme uudenvuoden juhlimisen myohaisella brunssilla, jonka jalkeen suuntasimme autojen keulat kohti Waikite Valleyn kuumia lahteita. Kuumat altaat olivat kuin sauna ja uima-allas yhdistettyna. Siihen kun lisaa viela taivaaalta porottavan auringon, niin kylla tuli kuuma! Muutamat jattivatkin altaat suosiolla valiin. Illalla kampasimme hiukset ja laitoimme partiopaidat paalle. Menimme gondolihissilla hienoon Skyline-maisemaravintolaan, jossa soimme uudenvuoden illallista herkkuja notkuvasta seisovasta pyodasta. Kello 13.00 Suomen aikaa nostimme maljan ja siirryimme uudelle vuosikymmenelle ensimmaisten joukossa. Tanaan aamu valkeni jalleen aurinkoisena, ja tukahduttavasta teltasta oli pakko kompia ulos jo kahdeksan aikaan tavallista lyhyempien younien jalkeen. Nyt grillaillaan leirintaalueella ja kohta matka jatkuu kohti Otorohangaa ja Waitomo Caveseja. Jenna
Partiomatka maailman laidalle:River Valley Lodge
Wellingtonin jälkeen sunntasimme kohti River Valley Lodgea. Matka Wellingtonista River Valleylle oli vihreiden mäkisten niittyjen ja lampaiden värittämä. Itse River Valley Lodge oli todellinen rauhanetsijän paratiisi: Muutamia kilometreja ennen määränpäätä katosi kännykästä kuuluvuus ja hetken kuluttua GPS:mme näytti kartan sijasta pelkää valkoista.
Vasan lokikirja:Saiturin joulu (2009), Jukka Oja
Alkuperäinen Saiturin joulu on tunnettu Charles Dickensin kirjoittama joulutarina, jonka hän julkaisi vuonna 1843. Uusin versio tästä maailmankuulusta joulutarinasta on Disneyn tuotos, joka pysyy uskollisena alkuperäiselle teokselle.
Bongauksia:Tunturipöllö ja lehtokurppa
Jouluviikon maanantaina yksi linnustomme tavoitelluimmista lajeista, pöllöjen suuri valkea eli tunturipöllö, pinnisteli Sallan raja-asemalla kovassa vastatuulessa kohti Venäjää - Suomen Lapin joulu ei sitä ilmeisesti kiehtonut. Edellinen Tiira-havaintojärjestelmästä löytyvä tieto tästä harvinaisuudesta on huhtikuun lopulta ja sekin Sallasta (lajin uhanalaisuuden tähden pesimäaikaiset löydöt salataan).
Vasan lokikirja:Tyhjä kupla, Aapo Luoma
Viimmeisen viikon aikana ovat aivot olleet oikein mukavasti pimennossa. On ihana herätä varhaiseen aamuun hitaasti käynnistyvien aivojen startatessa vahvalla kahvilla. Mnkä on muuten keittänyt joku muu. Maailma on hämärä ja sitä saa rauhassa ihmetellä, mitä nuo pari tyhjää kuplaa pääni yläpuolella ovat? Piparkakku talo on hajonnut tasaiseen tahtiin ja keittiössä tuoksuu yhä joulu. Sitä pelolla saattaa havahtua muistelemaan velvollisuuksia jotka hämärtävät tuolla uuden vuoden rajamailla. Vielä annan kuitenkin aivojen askarrella omiaan ja kutoa kummallista lohdutuksen seittiä, joka tuudittaa minut rauhaiseen ja harhaiseen ajatukseen tiimalasista josta ei hiekka lopu.
Partiomatka maailman laidalle:26.12.2009 Tapaninpäivä, Wellington, YHA City Hostel
Aamu alkoi puurolla, riisipuurolla, kanelia ja sokeria päällä, ehkä vähän koti mielessä. Irroitimme telttanarut jälleen. Tämän päivän teemana oli siirtyä pois Etelä-Saarelta Pohjois-Saarelle. Reitti ei kuitenkaan ollut aivan suora: 70 kilometristä puolet oli mutkalla ja todellaakaan suoraa kohtaa ei ollut, merisairaaksi voi tulla myös maalla ja kuskin kylkilihakset tulla kipeäksi ratin vääntämisestä. Lauttamatka kulki kauniissa saaristossa, mutta valaita tai delfiinejä ei näkynyt. Wellington näyttäytyi pitkän metsässä olon jälkeen todelliselta kaupungilta, meri velloi rannassa, talot kulmikkaita ja nousivat korkeuksiin. Joulupäivää juhlistettiin hyvällä ravintolaruoalla. Majoitumme hyvään hostelliin, telttakunnat menivät sponttaanisti sekaisin ja erityishuomiona mainittakoon, että Risto ja Anna menivät tuppeen klo 22.14 paikallista aikaa Matin ja Jennan toimesta. -Matti-
Partiomatka maailman laidalle:Joulu Nelsonissa
Pe 25.12.09 klo 07.30 Tahuna Beach Holiday Parki, Nelson Meidan aattomme valkeni eilen aurinkoisena ja lampimana. Hieman hamillani toivotin muille ryhmalaisille hyvaa joulua; nyt on jouluaatto! Taalla kesan keskelle sita on vaikea uskoa. Tyttojen kanssa aloitimme heti aamupesulla joululaulujen laulamisen paastaksemme enemman joulutunnelmaan. Kylmaan, pimeaan ja valkoiseen jouluun tottuneelle suomalaiselle aaton aloittaminen kirkkaassa auringonpaisteessa tuntui oudolta. Aamupalalta lahdimme ajamaan Kaiteriteriin, josta meille oli varattu paivan merimelonta-aktiviteetti. Kultaiselta Kaiteriteri Beachilta meidat kiidatettiin vesitaksilla rannikkoa ylospain kauas toiselle rannalle, jossa kajakit jo odottivat meita. Ohjeistuksen jalkeen lahdimme melomaan pareittain. Tyynessa poukamassa se sujui vaivattomasti mutta aallokko vaati jo kunnon ohjaamista polkimilla. Paiva oli kaikille ensimmainen jouluaatto vesilla. Maisemat ymparillamme olivat upeat. Uusi-Seelanti on luonnonoloiltaan uskomattoman monipuolinen. Yhdesta maasta loytyy kasittamattoman paljon erilaisia maisemia ja ilmastoja. Maa on kuin kaikkien maiden parhaat puolet yhdessa paketissa: taalta loytyvat sademetsat, Itavallan Alpit, englantilainen maaseutu, Skotlannin kukkulat, Norja vuonot, Kanadan havumetsat... jopa suomalaisen nakoista suomaisemaa. Naista tutuista piirteista huolimatta Uusi-Seelanti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jota on vaikea sanoin tai edes kuvin selittaa. Se taytyy nahda itse. Meloimme pitkin Abel Tasman National Parkin rantoja yhdelle lukuisista hiekkarannoista ja pidimme siella lounastauon. Olimme tulleet hyvaa vauhtia, joten oppaat antoivat meidan levata sen verran, etta ehdimme pelata ultimatea ja kayda joulun kunniaksi uimassa. Nyt voimme kaikki sanoa uineemme jouluaattona Tyynessa valtameressa! :) Matka jatkui, ja kateni alkoivat jo olla kovilla. Takana istuvan tehtavana oli polkimilla ohjata kajakkia, mika isoissa aalloissa osoittautui melko haasteelliseksi kokemattomalle melojalle. Yhtakkia oppaat kokosivat kahdeksan kajakkiamme yhdeksi lautaksi. Lautan kumpaankin paahan he antoivat pressun, joka melojen avulla nostettiin ylos ilmaan muiden pidellessa tiukasti kiinni viereisista kajakeista - syntyi purjevene! "Vene" kulki yllattavan nopeasti sopivassa tuulessa. Matkan ratoksi ja oppaiden iloksi lauloimme lahes kaikki tuntemamme joululaulut. Melonta paattyi takaisin Kaiteriteriin. Ajoimme Holiday Parkiin ja aloimme valmistella aattoiltaa. Ruoka poikkesi aika lailla perinteisesta jouluateriasta: grillasimme kanaa, lammasta, kalaa ja kasviksia. Ruoka oli niin hyvaa ja tayttavaa etten ollenkaan pahoitellut kinkun ja laatikoiden poissaoloa. Illan aikana jokainen sai soittaa puhelun koti-Suomeen. Kuulin, etta aattomaamuna Lapissa oli noin -10 astetta pakkasta. Miltahan tuntuu palata takaisin pakkaseen ensi kuussa... no, sita emme viela mieti! Ilta huipentui Hanskin ohjaamaan joulukuvaelmaan, johon kaikki saivat osallistua. Naurua riitti. Eilinen oli erilainen mutta mukava joulu. Taalla joulupaiva on jo valjennut lampimana ja hieman pilvisena. Aamupalan jalkeen jatkamme Pictoniin, josta lahtee lautta pohjoissaarelle paakaupunki Wellingtoniin. Ylos-Alas toivottaa kaikille hyvaa joulua! (Iiris)
Vasan lokikirja:Kun Katutasossa jyrähti, Mikko-Pekka
Parin kuukauden jännityksen ja työn tulos jyrähti ulos perjantaina yökahvila Katutasossa, eivätkä taulutkaan pysyneet seinillä kun rokki soi!
Partiomatka maailman laidalle:Jaatikkopaiva
Tiistai 22.12.2009 Fox Glacier
Vasan lokikirja:Up (2009), Jukka Oja
Up on Disneyn seikkailuelokuva, joka kertoo vanhan miehen ja nuoren pojan matkasta kesyttämättömään Etelä-Amerikkaan. Matkallaan kaksikko kohtaa koiria, kummallisen linnun, sekä vanhan seikkailijaveteraanin, joka yrittää epätoivoisesti pelastaa rappeutuneen maineensa.
Partiomatka maailman laidalle:Queenstown - paratiisi vuorten keskella
Su 20.12.2009 LakeView Holiday Park
