Soađegili sámit eai leat velá váldán beali gieldaođastussii

Soađegili sámit eai leat velá váldán oktasaččat beali árvaluvvon gieldajuohkimii, mas Vuohču guovlu laktojuvvošii Anár-Ohcejohka -stuorgildii. Sámi balgosa ovddeš njunuš Hannu Magga lohká, ahte oaivilat leat iešguđetláganat.

– Virgeolbmáid árvalus ođđa gieldajuohkun lea mu mielas funet vuođuštuvvon, go eaihan das lean ollenge doallevaš ákkat evttohusaide, Hánno oaivvilda.

Su mielas olbmot Vuohču guovllus eai leat velá riekta bastán váldit beali áššái, go evttohusat leat oalle jorbasat ja hejot almmostahtton.

Hannu Magga lea ovdal leamaš Sámi bálgosa boazoisidin moaddelogi jagi. Juo ovdal sis leai dat oaidnu, ahte juos Soađegili davveoasi áigot laktit Anárii, de ođđa lulliradji galgá čuovvut Sámi balgosa rája, Hánno muittaša.

Searvvi stivra áigu ságastallat

Soađegili sámiid searvvi ságajođiheaddji Petra Biret Magga-Vars lohká stivrra áigut ságastallat gieldajuohkoáššis. Searvvi stivra čoahkkana njukčámánus ráhkkanahttit maid jahkečoahkkima.

Petra ii leat velá iešge riekta sihkkar, gosa guvlui allana dán áššis. Ovtta dáfus davveguovlu geasuha, go Soađegili gielda lea oalle hejot fuolahan sámegielat bálvalusaid, Petra oaivvilda.

– Jos sámegielddas livčče mielde olles sámeguovlu, maid Eanodat, de sámeresurssat livčče eanet. Goit lea fas ballu, mot dearvvasvuođa bálvalusaiguin geavašii, Petra vihkkedallá.

Petra mielas olles Sámi bálggus galgá laktojuvvot ođđa sámegildii, jos dakkár goas nu šaddá. Dálá dovdamušaid vuođul ášši ii goit ovdán jođánit, go gieldanuppástus lea dan veardde mohkkáš ášši.

Soađegili gielda vuostálastá

Soađegili gielddaráđđehus lea aiddobáliid váldán beali árvaluvvon gieldaođastussii. Gielda lea sakka Sámi bálgosa luohpadeami vuostá, go seammás gieldda olbmot manahivčče viiddis bivdo- ja meahcceeatnamiid.

Maiddái sámedikki ságajođiheaddji lea almmuhan vuostehágu Soađegili Sámi lihkahallamii gieldaođastusa oktavuođas.

Vuohču ovttastahttin Anárii loahpahivččii Soađegili gieldda sámegielalaš bálvalusaid ja oahpahusa gieldaguovddážis. Dán čállá sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi iežas interneahttabeaivegirjjis.

– Dainna lágiin Vuohču birasguovllu laktin ođđa davvesuohkanii heajudivččii Soađegili gieldda sápmelaččaid lágalaš sajádaga, Juvvá Lemet oaivvilda.

– Dien neahttačállaga maŋŋel Erkki Magga Vuohčus riŋgii ja logai dan, maid máŋggas Soađegili Sámis oaivvildit: Jos Vuohču guovlu galgá laktojuvvot, de dat galgá gokčat olles Sámi balgesa.

– Laktimii de galget boahtit maid Lokka ja Porttipahta dahkujávrrit, go dathan buktet giddodatvearroboađuid ja maiddái guolástanvuoigatvuođaid.

– Dálá suohkanjuohkoevttohusas Lappi bálges luddejuvvolii ja dulvaduvvon jávrrit bázále dán stuora sámi gieldda olggobeallái, Juvvá Lemet deattuha.