Angelit bargan musihkain 30 jagi, dáiddárávvudeapmi álgán

Angelit, Ursula ja Tuuni Länsman ávvudeaba 30 jagi bistán dáiddalaš bargguska. Ávvudeami oassin sudnuide heivii joatkit juo ovddežis oahpes ovttasbarggu Lappi soalddátmusihkkajoavkkuin. Dán olis leat doallan oktasaš konsearta sihke Avvilis ja Roavvenjárggas.

Oappášguoktá musihkkaduogáš ollá jahkái 1982, go dalle Rivdola mánáidjoavku leai fárus sámenuoraid dáiddadáhpáhusas Ohcejogas. Dán vuosttas dáiddadáhpáhusas jovkui gulle 6 nieiddaža ja okta gánddaš.

Jagi 1987 rájes joavkku namma leai Áŋŋel nuorat. Surgadis johtalusbártti geažil joavku manahii áidna gándalahtus 1989. Joavkku nammage vuot nuppástuvai; dasduohko dat leai Áŋŋel nieiddat. Loahpalaččat namman šattai Angelit 1997.

Juoigat dohkke juo girkusge

Juoigama ja girku orru muhtimiidda ain váttis heivehit oktii, muhto dál juo ollugat dohkkehit luođi musihkkan. Nuoraide ii leat diet váttisvuohta iige juoigan leat heittoget go lávlun, Ursula lohká.

– Risten-áhkku leai oktii gullan Tuuni radios. Juoigama sadjái son sávai eambo sálmmaid lávlut. Áhku mielas Tuuni leai hui čeahpes sálbmalávlu. Ii áhkku goasge njuolgga gieldán juoigamis, oappášguovttos muitaleaba.

Oktasaš konsearta leai vuos duorastaga Avvila girkus ja de lávvardateahkedis Roavvenjárgga girkus. Váldobihttá ovttasbarggus dán háve leai Sámi eatnama jagiáiggit, muhto konseartta álggus girkus čudje nu luođit go earáge musihkka.

– Avvila girkus ledje olu oahpesge olbmot, ja dat dieđusge lokte liegga dovdamušaid, Ursula govvida. Tuuni lohká iežas lean vuosttas geardde Avvila girkus juoigamin. Su mielas lea buorre, go olbmot liikojit

dasa, ahte soai boahtiba maid ruovttuguvlui loaiddastit.

Ursula bargá maid bohccuiguin

Boazodoallu geasuha dál Ursula, go sudnos ii leat viellja, guhte joatkkašii áhči ealáhusa. Danin Ursula ain eanet bargá maid iežas ruovttuguovllus. Tuuni fas bargá Helssega gávpoga beaiveruovttus sámegielat mánáiguin. Son ii iežas allergiija dihte sáhte jurddašitge bargat bohccuiguin.

Jagi 2000 maŋŋá oappášguovttos leaba ložžen konseartajohtima, muhto soai gal ain loaiddasteaba iešguđetlágan dilálašvuođain nugomat fitnodagain. Vaikko johtin lea geahppánan, de lihkká sudnos lea jagis ain 50-100 unnit ja stuorit konseartta.

Roavvenjárgga konsearttas ledje moaddečuohte guldaleaddji, sin joavkkus maid ohcejohkalaččat Mirka Halonen ja Terhi Halonen. Sudno mielas konsearta buvttii dego bihtaža ruovttuguovllus dovdduide.

Áššis sáhttá lohkat maid maŋŋebárgga dahjege disttaga Lapin Kansa -aviissas.