Luohti ja Sámi jagiáiggiid šuoŋat skájaidedje Roavvenjárgga girkus
- Ursula ja Tuuni Länsman álggaheigga konseartta girkus juoigamiin. Loahppaoasis soai leigga mielde Sámi jagiáiggiid musihka ovdanbuktimis ovttas Lappi soalddátmusihkkajoavkkuin.
Angelit-duo, Ursula ja Tuuni Länsman ja Lappi soalddátmusihkkajoavku skájahedje Roavvenjárgga girku lávvardateahkedis. Váldobihttá oktasaš konsearttas leai Sámi eatnama jagiáiggit, muhto álggos girkus čudje nu luođit go earáge musihkka.
Sámi Eatnan jahkiaigii -musihkkadahkosii šuoŋaid lea luovvan Seppo ”Baron” Paakkunainen. Gávccioasát, lagabui diibmobeali guhkkosaš dagus vuođđuduvvá Áillohaš-rohke, Nils-Aslak Valkeapää luđiide. Áillohačča luođit leatge Bárona čahkkehahkan dán musihkkadahkosii.
Roavvenjárgga girkus kapeallameašttir Juha Tiensuu muitalii, ahte Paakkunainen lea čállán dán musihka aiddo Lappi soalddátčuojahanjohkui. Dat lea Tiensuu mielde addán ođđa vásihusaid joavkku musihka ovdanbuktimis. Konseartta maŋŋá son leai ilus, go njurggonasjienat skádje girkus šearrađit.
Boares ja ođđa šuoŋat ovttas
”Baron” Paakkunainen čatná dán musihkkadahkosis oktii árbevirolaš luođi ja ođđa juigosiid. Das de su mielde luođi vuođul šaddá iežaslágan musihkka, man son iská buktit ovdan nu melodiija go ráhkadaga vugiiguin.
Musihkas njealje jagiáiggi gaskkain Lappi soalddátčuojahanjoavku áddestallá iešguđetlágan njurggonasaiguin Sámi eatnama lottiid. Roavvenjárgga girkus lčuojaha oktan solistan maid baritonista Tuomas Kurki.
Kapeallameašttir Tiensuu anii Avvil girku akustihka buorrin, go joavku ovttas Áŋŋeliiguin čuojahii doppe duorastaga. Ii son dattetge láitte Roavvenjárggage girku jietnamáilmmi.
Áŋŋelat loaiddastan 30 jagi
Angelit-duo, Áŋŋel-oappážagat Ursula ja Tuuni ávvudeaba dán oktavuođas seammás 30 jagi dáiddalaš bargguska. Duorastateahkedis oappášguovttos ovttas soalddátmusihkkáriiguin loaiddasteigga juo Avvil girkus, mii gullo leai dalle measta bahkka dievva.
Lávlus ja juoigis duo historjá ollá jahkái 1982, go dalle Rivdola mánáidjoavku leai fárus sámenuoraid dáiddadáhpáhusas Ohcejogas. Dán vuosttas dáiddadáhpáhusas jovkui gulle 6 nieiddaža ja okta gánddaš.
Jagi 1987 rájes joavkku namma leai Áŋŋel nuorat. Surgadis johtalusbártti geažil joavku manahii áidna gándalahtus jagis 1989. Joavkku nammage vuot nuppástuvai; dasduohko dat leai Áŋŋel nieiddat.
Loahpalaččat duo namman šattai Áŋŋelat jagis 1997. Jagi 2000 maŋŋá Áŋŋelguovttos leaba ložžen konseartajohtima, muhto soai gal ain leaba juoigan, lávlon ja čuojahan unnit dilálašvuođain nugomat fitnodagain.
Gáldu maiddái: Angelit.net
