Ođđa gielddas soaittale sámegiel bálvalusat hedjonit
- Odda gieldaplánas gieldaguovdda
scaron; soaittalii leahkit Heahtá sajis omd. Gihttelis
Eanodat gullolii ođđa gieldaplánas seamma gildii ovttas Kolariin, Muonioin ja Gihtteliin. Eanodatlaččat leat ballan dán ođđa gieldda mearehis stuora viidodaga ovdanbuktin hástalusaid lassin maid sámegiela dili ja boahtteáiggi sajádaga vulosvuodjimis.
Sámedikki gielladorvočalli Siiri Jomppanen mielas sámiid gielalaš rievttit gal gáržžiduvvole ođđa gieldaárvalusas.
- Dála dilis sámiin lea vejolašvuohta oažžut bálvalusa iežaset eatnigillii sámiid ruovttoguovllus, masa Eanodat gullo. Ođđa gieldaguovddážis sáhtálii leahkit nu, ahte dušše persovnnalaš áššiin oažžolii sámegielat bálvalusa muhto ii almmolaš áššiin.
Dákkár sáhtálii leahkit dilli, juos gieldaguovddaš livččii Heahtá sajis omd. Gihttelis.
Leago bággolaktin vuođđolága vuostá?
Lappi universitehta professor Matti Niemivuo lohká YLE jearahallamis, ahte gielddaid riikkaviidosaš bággolaktimat sohtet vuođđolága vuostá.
- Oktonas dáhpáhusain bággolaktin lea vejolaš, muhto olles gieldaođastusa ollašuhttin oktanaga bággemiin livččii vuođđolága vuostá, lohká Niemivuo .
Su mielas gielddaid sáhttá ovttastahttit dego dánge rádjái; gielddat sáhttet gaskaneaset ráđđádallat ja dat sáhttet ordnet ráđđeaddi álbmotjienastemiid mearrádusdahkama vuođđun.
