Vuohču sápmelaččat dáhttot searvat Sámi hálddahusguvlui
- Dutki Pekka Aikio mielas árvalus Sámi bálgosa laktimis sámegildii lea doarjjohahtti, muhto son ii jáhke dan lihkostuvvat nie viidát. Son atná váidalahttin, juos Eanodat gárttalii sámehálddahusa olggobeallái. Paula Hakala
Soađegili sápmelaččat gal leat juo guhká leamaš mielas searvat dálá nannoseabbot Sámi hálddahusguvlui. Dien lohká Vuohčus orru dutki Pekka Aikio, guhte lea ovdal leamaš guhká sámedikki njunušin ja maiddái lahttun Soađegili sámebálgosis.
– Mu mielas stuorra sámegieldda vuođđudanárvalus lea miellagiddevaš, go miihan dáppe Soađegili davveosiin leat geažos áigge figgan beassat Sámi ruovttuguovllu dievas hálddahusa vuollái, Sijk-Ovllá Beahkká muitala.
– Lea goit vuordimis, ahte Soađegili gielda ii uhcániin vuollán luohpadit Sámi bálgosa ollásit ođđa stuorgieldda oassin. Logiid jagiid dás ovdal juo unna eanabihtá laktin Soađegilis Anárii Rádjejovsseha várás gohccáhii ságastallama, Beahkká muittaša.
– Midjiide dáppe Vuohčus ođđa sámegildii searvamis livččii datge buorre bealli, ahte beasašeimmet luovus Soađegili searvegottis, mii sakka vuostálastá Vuohču unna kapealla huksema, son dadjá.
– Eanodaga ii heive sirret iežá Sámis
Dan Beahkká atná váidalahttin, go árvalusa mielde Eanodat guđđošii sámegieldda olggobeallái. Su mielas lea dehálaš, ahte Suoma Sápmi gieđahallo oktan hálddahusguovlun.
– Ovddit sámedikkiin mii leatge geažos áigge bealuštan Eanodaga bisuheami sámeguovllus ja Sámi bisuheami oktasaš hálddahus vuolde, son deattasta.
Dutki Pekka Aikio orru dál Vuohčus ja lea aiddo dál bargamin SOG-prošeavttas. Beahkká lohká iežas ollásit guođđán politihkalaš doaimmaid ja vudjon dan sadjái dutkanbargguide.
Mii jirpmiid diesges lea? Soabbaha guovlu lea álo leama?an oassi soadegili ja nu galgga?ii ain ovddasguvluige
Ilmoita asiaton kommentti