Sámi giellaláhkii evttohuvvo nuppástus gieldaođastusa olis
- Ohcejoga váldostivrra várresj. Veikko Guttorm lea fuolas sámegielat bálvalusaid seailumis evttohuvvon stuorra gielddas, vaikko ekonomiija beales son atná oktiilaktima jierpmás árvalussan. Unnimus eaktun su mielas lea bál
Suoma ráđđehusa ásahan virgebargojoavku evttoha gieldaođastusa olis, ahte sámi giellaláhka nuppástuhtto. Dása lea dárbu, go evttohuvvon ođđa gielddain sámegielagiid oassi bázašii menddo unnin ja iežasgielat bálvalusaid dássi njiejašii.
Varraseamos dieđuid mielde Ohcejogas leat dál 616 sámegielat olbmo, Anáris fas 405 ja olles Soađegilis 119 sámegielat ássi. Vaikko visot dáid rehkenasttašii oktii, de sámegielagiid lohku báhcá vuollái goalmmátoasi ođđa gieldda ollislaš veahkalogus. Dien rájá bajábeale beassá dál Ohcejoga gielda, mas leage erenomáš sajádat sámegiela gáhttemis.
Dálá giellalága vuođul sámiid báhcin unna veahádahkan mearkkašivččii vuoliduvvon dási sámegiel bálvalusaid fállamis. Danin lea bargojoavkku mielas dárbu dáhkidit sámiid iežasgielat bálvalusaid fidnema giellalága dárkkistemiin.
Ohcejoga gieldda várreságajođiheaddji Veikko Guttorm atnáge dehálažžan, ahte sámegielat bálvalusaid sajádat sihkkarasto ođđa sámegielddas. Muđuid Jalvvi Veikko mieđeha, ahte Anára ja Ohcejoga náitin livččii ekonomalaččat realisttalaš, go Ohcejohka ii boahttevuođas okto nákce fuolahit vuođđobálvalusaid.
– Sámit báhcet unnitlohkui, juos omd. Ohcejohka náitojuvvošii suomagiel eanetlogu gielddaiguin. Sámi giellalágas de berrešii dáhkidit iežasgielat bálvalusaid fidnema. Jeđđehussan gulange, ahte sámi giellaláhkii árvaluvvo nuppástus dán dihte, Jalvvi Veikko dadjá.
Eanodaga giellabálvalusain mearriduvvo sierra
Vaikko Eanodat dál gullá sameguvlui, de ođđa gieldakárttas dat gulášii ovttas Kolariin, Muonain ja Gihtteliin stuorra suohkanii, mas sámegielagat livčče áibbas unnitlogus.
Nuba gielddaid laktima oktavuođas galggašii láhkanuppástusain sihkkarastit sámegielagiid sajádaga ja áššis galgá de šiehtadallat sámedikkiin, deattuha gieldabargojoavku.
Suoma gieldaođastussii ráhkkanahtti bargojoavku lea gaskavahko almmustahttán iežas smiehttamuša. Árvalusaid duohkin lea riikkaráđđehusa ásahan virgeolbmuid joavkku čielggadus das, mo Suoma gielddaid bálvalusaid sáhttá boahttevuođas dorvudit.
Smiehttamuš vuolga de viiddis gulaskuddamiin Suoma eatnangottiide, gielddaide ja eará orgánaide. Rađđehus figgá doalvut ođadeami jođánit ovddosguvlui, vai gielddaid bálvalusaid ekonomalaš vuođđu gierddašii boahttevuođasge.
Ovddalgihtii lea dieđus, ahte opposišuvnna bellodagaid beales lea vuordimis garra vuosteháhku gieldaođastusa duohtadahkamis. Ovddit stáhtaministtar, guovddášbellodaga jođiheaddji Mari Kiviniemi leage lohkan, ahte sin bellodat iská duođas bissehit gielddaid vulosvuodjima.
