Biaudet dáhttu Suoma viimmat čielggadit sámiid vuolušteami historjjás
- Lea áigi guorahallat Suoma boasttudaguid sámiid vuostá historjjás, oaivvilda Eva Biaudet. Dán boares poastakoarttas Burdnomohki mánát goas nu 1900-logu beallemutto sulain.
Suomas galggašii álggahit viimmat proseassa, mii čielggadivččii historjjálaš boasttuvuođaid sámiid vuostá, gáibida veahádatáittardeaddji Eva Biaudet iežas aviisačállágis Lapin Kansas. Su mielas ovdamearkan prosessii sáhtašii leat Kanadas álggahuvvon alladását duohtavuođa čielggadeapmi.
Biaudet oaivvilda, ahte Suomas diekkár duohtavuohtaproseassa jođiheaddjin heivešii ovddit presideanttain omd. Martti Ahtisaari dahje Tarja Halonen. Čielggadeami boađusin Biaudet mielas berrešii leat, ahte vuostálasvuođat sapmelaččaid ja váldoálbmoga gaskkas geahppánit ja sávvamis loahpas jávket.
– Suopma lea olles iehčanasvuođas áigge čađahan politihka, man professor Martin Scheinin lea gohčodan bággoassimilašuvdnan, Biaudet čállá.
– Ovdamearkan dás leat oskku vuolggahusbargu 1900-logus, mánáid bággen váldoálbmoga gillii ja kultuvrii, maiddái sisoahppalágádusaid veahkaváldi 1940-logu rájes.
– Vaikko 1990-logu vuođđoláhkadivvun ja sámedikki vuođđudeapmi leat buoridan sámiid dili, de ovddeš áiggis gávdnojit ain čilgekeahtes dáhpáhusat sámiid ektui. Váldoálbmogis ollugat eai dovdda sámiid vuorbbi Suoma historjjás dahje dasa gullevaš sivaid ja čuovvumušaid gaskavuođa.
– Sámiide čuohcan boasttuvuođaid ii leat vejolaš šat divvut, muhto aisttan árvvusadnon Paasikivi duohtaáššiid dovddasteapmi lea viisodaga álgu. Lea ain vejolaš čoavdit sámeášši, muhto áigi ii leat šat valjis skievttideapmái, čállá veahádatáittardeaddji Eva Biaudet.
