Sámi álbmotbeaivvi ávvudit miehtá Sámi ja earáge báikkiin

Sámi álbmotbeaivvi ávvudit fas viidát sámeguovllus, lullin ja iežá sajiin. Dá dieđut guovvamánu 6. beaivve muhtin doaluin:

Anáris Sajos-kulturguovddážis lea dáhpahus mánáide Dolla - auditoriijas mánnodaga diibmu 12-14. Juo ovdal Sajosis lei sámit girkus -seminára lávvardaga guovvamánu 4. beaivve.

Eanodagas Sámi álbmotbeaivvi ávvudit Tunturi Lappi -luondduguovddaš Skierris diibmu 17. Eahkeda áigge gullet sámegielat Miessi-beaiveruovttu mánáid ja Heahtá ja Gárasavvona skuvllaid oahppiid musihkkačájálmasaid. Maid hárjanan sámi dáiddarat juiget doppe.

Heahtás eahkedis máisttašit maid sierralágan herskkuid. Ávvudeami mannjel rahpasa Maarit Magga Bivttastallat-čájáhus.

Ohcejogaseai lágit doaluid dán háve, go dán jagi leage Sirpmá vuorru lágidit oktasaš álbmotbeaivvedoaluid. Sirpmá gilisearvi fállá mállásiid, gáfiid ja gáhkuid. Kulturprográmma lea diibmu 18-19.

Soađegili Vuohčus leat álbmotbeaivvedoalut giellabeasis. Álggus lávlot sámi soga lávlaga ovttas ja dan mannjel mánát loaiddastit. Dilalašvuohta lea diibmu 14-15 ja dat lea dárkkuhuvvon ahkeolbmuide.

Helssegis loktejit sámeleavgga stággui ja lávlot Sámi soga lávlaga diibmu 12.00 Porthania- viesu šiljus (Yliopistonkatu 3). Dán mannjá mannet ovttas gáfestallat Porthania Uni-kafeai.

Oulus dolloálbmotbeaivveseminára 9.2 Oulu universitehtas. Seminára dánjagáš temán lea Sámi duovdagat. Ságajođiheaddjin lea sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola.

Álbmotbeaivvi historjá

álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004.

Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas. Dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken: jagis 1917. Delle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttaš davviriikkalaš sámečoahkkin. Dan ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide.

Delle gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanangeavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski jearaldagat.

čoahkkima čuohtenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel mearkkašan jeavddalaš ja riikkarájiid rasttildeaddji sámi ovttasbarggu álggu. Dan mearkkašupmi lei goit stuoris:

Vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui.

Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo delle.

Gáldu: Sámediggi