Historjádieđu mielde Ohcejohka bivddii sámiid suodjaleami ođđaássiid vuostá
- Väinö Auer govvii 1918 Deanu sámiid. Gurotravddas Veli-Pekka Lehtola áddjá Máret-Niillas, Niiles Pieski boazosápmi Ándaras Hánsa d. Hannu Kitti ja velá Niila ja Aslak Niittyvuopio.
Ohcejogas livččii gieldda jagi 1925 álgaga mielde galgan šaddat sápmelaččaid suodjalanguovlu (”lappalaisten suojelualue”), gosa láddelaččaid ođđaássan livččii estojuvvon. Evttohusa garvilaste Suoma riikkabeivviin dievas jávohisvuođain.
Sámiid suodjalanguovllut ledje oidnosit ovdan ságastallamiin Suomas 1920- ja 1930-logus. Dán atnáge sámeprofessor Veli-Pekka Lehtola oktan eanemus beroštahtti gávnnusin ođđa girjjisttis, man almmustuhttin leai bearjadaga Siida-sámemuseas Anáris.
Ohcejoga gielddastivra vuođuštii jagi 1925 álgagis dainna, ahte eanadoallu leai eahpesihkkaris ealáhus ja liigeálbmot šattašii noađđin gildii, professor Lehtola govvida dalá vuoiŋŋa sieiva sámeguovllus.
Seammás Ohcejoga gielddastivra livččii lean gárvvis gieldit maid eatnangeainnu ráhkadeami, rádjábearráigeahču boahtima ja suopmelaš álbmotskuvlla, Lehtola čállá.
Lehtola varas girji ”Saamelaiset suomalaiset - kohtaamisia 1896-1953” rahpá ođđa beliid sámiid ja váldoálbmoga gaskavuođain Suoma historjjás.
– Evttohus nuortalašguovllu suodjaleamis gal ovdánii 1930-logus Suoma ministeriijain ja Oulu leanahearrá vuollásašvuođas. Dasge leai juksanmearrin eastit látteássama ja ovddidit nuortasámiid árbevirolaš ealáhusaid, Lehtola lohká. Su mielde suodjalanáigumušat ožžo doarjaga juoba riikkaidgaskasaš dásisge.
Sámi leatna gomihii nuortalašplána
Lehtola mielde jagis 1938 vuođđuduvvon Sámi leana hálddahus gomihii dakkaviđe nuortalašguovllu suodjalanfidnu. Leana mielas sápmelaččat galge vuogáiduvvat ovdáneaddji servvodahkii.
Sámi leana vuođđooaidnu leai, ahte go buot álbmolahtuide dáhkidit vuođđovuoigatvuođaid, de sierranas vuoigatvuođaid giela ja kultuvrra gáhttema várás ii dárbbaš nannet.
Dien muitala Oulu universiteahta Giellagas-instituhta professor Veli-Pekka Lehtola Anáris. Su girji ”Saamelaiset suomalaiset - kohtaamisia 1896-1953” (”Sápmelaš suopmelaččat - deaivvadeamit 1896-1953”) almmostuhttui Anáris bearjadaga.
Dán áššis gávdno sáhka maid lávvardaga LK-aviissas siiddus 8.
