Lassánan radioaktiivvalaš suonjardeapmi dihtton Sámisge
- Maiddái sámeguovlluin leat áimmus gieskat mihtiduvvon badjánan suonjardanárvvut muhto nu unnán, ahte eiseválddiid mielde das ii leat olbmuide várra.
Sámis ja eará davviguovlluin Skandinaviijas lea ođđajagemánus dihtton radioaktiivvalaš suonjardeapmi, man dagaha jodda-álgoávnnas. Siva suonjardeami ihtimii eai dieđe.
Suonjardeapmi leat goit nu unnán, ahte Suoma suonjardandorvoguovddáža STUK mielde dat ii váikkut olbmuid dearvvasvuhtii. Veahá badjánan suonjardanárvvut leat mihtiduvvon davvin ođđajagi mánu beallemuttos ovddosguvlui sullii vahku áigge.
Seamma bohtosii leat boahtán Norgga beale eiseválddit. Norggas navdet, ahte radioaktiivvalaš ávdnasat leat fievrásan Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviosiide Ruošša bokte.
Suonjardeami vuolggaheaddjin Norgga bealde eahpidit atomareáktora, joddafabrihka dahje buohcceviesu. Ruošša beale eiseválddit eai leat raporteren suođđamiin iežaset váimmosfápmorusttegiin.
Norgga bealde leat badjánan árvvuid mihtidan guovtti stašuvnnas Finnmárkkus, go oktii buot stašuvnnat doppe lea guhtta, STUK dieđiha. Davvi-Ruoŧas badjánan árvvuid leat áican Girona mihtidanstašuvnnas.
Ohcet siva lassánan suonjardeapmái
STUK joatká radioaktiivvalaš suonjardeami álgosiva čielggadeami ja lea dán olis divdna oktavuođas siidaguoimriikkaid suonjardaneiseválddiide.
Radioaktiivvalaš joddasuonjardeapmi njammása luonddus álkit omd. jeahkáliidda, dakko bokte čoaggana bohccobirgui ja ain ovddos dakkáriidda, geat borret valjis bohccobierggu.
Dás leat vásihusat omd. 1960-logu atomabombbaid bávkalemiid maŋŋá, go váimmusvearjjuid iskkádedje áimmus. Go atomabávkalemiid gilde áimmus, de radioaktiivaárvvut olbmuin njiedjagohte. Jodda oainnat jávká luonddus moatte vahkus, lohket áššedovdit.
Černobyla atomalihkushivuođa maŋŋá maid dihttojedje badjánan suonjardanárvvut Sámisge.
