Doavtternákkus sámelihkadusas ja identitehtas

Máilmmi álgoálbmotlihkadussii searvan ja sámegiela árvvu máhcaheapmi ledje vearjun sámiid iešdovddu ja identitehta nannemis davviriikkalaš sámelihkadusas 1960-logu rájes.

Dát boahtá ovdan ođđa nákkosgirjjis ”Ále jaskkot eatnigiella: Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille”. Dan čálli lea Helssega universitehta sámelektor Irja Seurujärvi-Kari.

Vuosttas sámegielat doavtternákkus Helssegis

Doavtternákkáhallan lea lávvardaga 21.1. Helssegis. Dát lea vuosttaš sámegielat nákkosdilálašvuohta Helssega universitehtas. Irja Seurujärvi-Kari lea riegádan Ohcejoga Gáregasnjárggas. Nákkosgirjji dutkanoasit leat čállon golmma gillii, suoma- (láidehus), same- ja eaŋgalasgillii (dutkanartihkalat ja bohtosat). Ieš nákkáhallan lea sámegillii.

Dutki guorahallá sámelihkadusa jagis 1962 jahkái 2008 sihke máilmmeviidosaš, eurohpalaš ja davviriikkalaš dásis. Su mielas eamiálbmotlihkadus lihkostuvai hukset ođđalágan ipmárdusa álgoálbmogiid birra ja dan bokte ovddidit olmmošvuoigatvuođaid ja dásseárvvu.

Álgoálbmotsajádat ja giella dehálaš

Davviriikkalaš sámelihkadusas ja identitehta nannemis dehálaš lei dat, ahte sámit dohkkehuvvojedje oktan álgoálbmogin. Dán oktavuođas sámelihkadus anii álggu rájes giela vearjun, vai bovttalii joavkkuid bargat oktiigullevašvuođa ovdii. Dutkamuša mielde ipmárdus iežas giela dehálašvuođas ealáskahtii sámegiela.

Lassánan eretfárren árbevirolaš ássanguovlluin rievdadá dáid ”ođđa sámiid” gaskavuođa árbevirolaš sámeservodahkii. Davviriikkain erenomážit gávpotluvvan sámit oktiisuddet váldoálbmogiidda gielalaččat. Sivvan dása lea sámegiela olggušteapmi, man dihte servodaga doarjja sámegillii váilu, čállá Irja Seurujärvi-Kari nákkosgirjji čoahkkáigeasus.

Irja lohká, ahte maŋimuš logijagiid globalisašuvnna proseassat leat cagahan ságastallama olmmošvuoigatvuođain, kultuvrras ja gielas ja seammás buvttadan ođđa álgagiid, maidda gullet kultuvrralaš erohusat ja álgoálbmotvuoigatvuođat .

- Mu beroštumi duogábealde lea guhkesáigásaš oassálastin sáme- ja álgoálbmotlihkadussii. Duogážis lea maiddái maŋimuš logijagiid áigge bohciidan hirpmástuhttige kritihkka álgoálbmotvuođa ja dan meroštallama vuostá, Irja vuođušta.

Suomas unnán diehtu sámelihkadusas

Irja lea vásihan, ahte Suomas goit viidát servodagas lea hui unnán diehtu das, maid sámelihkadus ja álgoálbmotlihkadus leat mearkkašan sihke sámiid eallimii ja identitehta nannemii muhto maiddái stuorát servodahkii.

- Sámelihkadusa olbmot leat aktiivvalaččat váldán oasi ovttas earáiguin ON-doaimmaide, main figgamuš lea ovddidit olmmošvuoigatvuođaid ja dásseárvvu, Irja muitala.

- Dasa lassin álgoálbmotdutkamuš lea searvan álgoálbmotlihkadusa ulbmiliidda gomihit dološ eahpedásseárvosaš oainnuid ja ođđasit hukset dásseárvosaš diskurssa. Dat lea mearkkašan álgoálbmogiid árbedieđu árvvu máhcaheami, daid vuoigatvuođaid iešdiđolaš bealušteami ja nannema, Irja Seurujärvi-Kari deattuha.

Ságat dán áššis maiddái báberaviissas sihke suoma- ja sámegillii.

Lapin Kansa julkaisee saamenkielisiä juttuja jatkossa muun toimitusaineiston yhteydessä sekä lehdessä että netissä. Aineiston tuottajina toimivat Sulo Aikio Utsjoelta ja Oula-Antti Labba Enontekiöltä.

Juttuideoita ja kommentteja sähköpostiin: sulo.aikio@lapinkansa.fi ja oula-antti.labba@lapinkansa.fi

Sáhkaidejat ja kommeanttat e-postii: sulo.aikio@lapinkansa.fi ja oula-antti.labba@lapinkansa.fi