Nuoruus on klisee
Kun olin vielä lain kirjaimen mukaan alamittainen ja vastuuttomassa tilassa, olivat useimmat asiat helpointa hyväksyä mukisematta, sillä jo rakon hallinta vaati keskittymistä.
Hieman myöhemmin hitaasti kehittynyt kykyni kontrolloida yksinkertaisimpia ruumiintoimintoja nousi nopeasti nuppiin. Päihtyneenä uskoin, että heikosti jäsennellyt, eivät niin omaperäiset ajatuksenikin ansaitsivat tulla kuulluiksi. Lähinnä siksi, että ne muistuttivat muodollisesti vanhemmilta ja viisaammilta ihmisiltä kuulemiani jaarituksia, jotka olin yrittänyt opetella ulkoa tehdäkseni vaikutuksen. Jotka muistin kuitenkin kysyttäessä väärin.
Mikä ei tietenkään estänyt esittämästä niitä pyhinä ja pysyvinä totuuksina.
Palkinnoksi päämäärättömästä uhostani sain hyväksyntää ikäihmisiltä. Niiltä, joita vastaan tahdoin kapinoida. Niin paljon alentuvaa ”niinpä” -tokaisua ei jaeltu edes laadukkaista dialogeistaan tunnetuissa kotimaisissa elokuvissa.
Kaikki tärkeäksi kokemani oli vain välttämätön osa nuoruutta. Jotain, minkä läpi jokaisen pitäisi ajelehtia tehden tyhmyyksiä, jotka saattaisi vielä saada anteeksi ikäänsä vetoamalla. Jos tyhmä nuori on tarpeeksi itsetietoinen tajutakseen oman asemansa rajallisuuden, ja muutoksen mahdottomuuden, hän turhautuu helposti. Valittavaksi jää vain oman typeryytensä muoto.
Poliittinen aktiivisuus oli varattu lampaille, jotka määkien kerjäsivät kiinnittämään olemattoman paimenen huomion itseensä, esiintyen kokonaisen ikäluokan edusryhmänä. Vapaaksi paikaksi jäi pateettinen vihaisen nuoren viitta, jonka suojista saattoi turvallisesti huudella nasevia. Yhdenkin todellisen luonteenpiirteen omaksuminen olisi vaatinut enemmän kestävyyttä ja henkistä selkärankaa kuin minulla oli mahdollisuuksia. Tyydyin paikkaani luokan perällä.
Mutta, kuten aina käy, ajan myötä luokka ympäriltä puretaan. Todennäköisesti homevaurion vuoksi. Entinen "herättelijä" joutuu hyväksymään olleensa yhtä hyödyllinen kuin reikäinen saapas. Onneksi elämä nuoruuden jälkeen tarjoaa monta sumeaa hetkeä, jolloin ei piittaa siitä, että laskee kuuseen nojatessaan kengilleen, piilotellessaan kasvojaan peililtä.
