Velkaisin Kittilä verottaa keveimmin
Maailman muutos on nopea, mutta jotakin pysyvää sentään näyttää olevan. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuntalaisten verotus on matalin Kauniaisissa.
Veronmaksajain keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan kireintä verotus on Lapissa ja Kainuussa. Sekin on meille tuttua.
Keskituloisista palkansaajista koostuva perhe maksaa Lapissa 972 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Uudellamaalla asuva perhe.
Kymmenen kireimmin verottavan kunnan joukkoon yksikään Lapin kunta ei kipua. Hirmuisin verottaja on Siikalatva Pohjois-Pohjamaalla.
Kunnallisverot yleensä laskevat isojen kaupunkien kupeessa. Näin käy esimerkiksi Varsinais-Suomessa Turun ympärillä ja myös pääkaupunkiseudulla.
Matala verotus on kilpailuvaltti, jolla houkutellaan uusia asukkaita. Ilmiö on tuttu myös Rovaniemeltä siihen aikaan, kun elimme keskellä reikäleipää.
Kuntien tuloista valtaosa tulee verotuloina ja valtionosuuksina. Jos verotulokertymä jää pieneksi, valtionosuudet kasvavat.
Uudellamaalla verotulot olivat viime vuonna asukasta kohden 4 338 euroa, ja valtionosuudet 595 euroa. Kainuussa asukasta kohti lasketut verotulot olivat 3 028 euroa ja valtionosuudet 2 448 euroa.
Tulojen tasaaminen on merkki hyvinvointivaltiosta. Valtaosa suomalaisista on ainakin tähän asti katsonut, että valtion tehtävä on tasata tuloeroja. Nähtäväksi jää, muuttuuko ajattelu valmisteilla olevan suuren kuntaremontin yhteydessä?
Lapissa verotus on keveintä Kittilässä, jossa toisaalta velkakuorma keikkuu Lapissa kaikkein korkeimmalla. Kireintä verotus on Utsjoella ja Enontekiöllä.
Utsjoella asuva keskituloinen perhe maksaa vuodessa yli 1300 euroa enemmän veroja kuin Kittilässä asuva perhe.
On hyvä, että Veronmaksajain keskusliitto tutkii säännöllisesti kaikkien kuntien verotusta. Kuntien tehtävät on lakipykälillä säädetty, mutta jonkin verran päätäntävaltaa kunnissa edelleen on.
Verotuksen kiristämistä ei voi laittaa kokonaan valtion piikkiin. Jos näin olisi, Suomessa ei kannattaisi enää puhua mitään kunnallisesta itsehallinnosta.
Kuntalaisen kannalta verotus on tärkeä, mutta ei ainoa kotikunnan ”hyvyyttä” mittaava tekijä. Olennaista on, kuinka tehokkaasti verorahat käytetään palveluja tuotettaessa.
Suurissa kasvukeskuksissa verotus on keveämpää kuin Lapissa, mutta esimerkiksi asumiskustannukset ovat selvästi korkeammat kuin täällä.
Kuntien veroruuvi uhkaa kuitenkin kiristyä huomattavasti vuonna 2020, sillä vanhusväestön määrä kasvaa ja työssäkäyvien määrä vähenee. Kuntien näkökulmasta ongelmaa pahentaa vielä valtion halu pukata kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä.
