Kuntalukuja

Lappi oli hyvin riippuvainen valtionosuusrahoituksesta, seisoo kunnallishallinnon rakenneuudistustyöryhmän selvityksessä. Tarkasteluvuosi on 2010.

Ei mikään uutinen.

Selvityksestä käy ilmi myös, että valtionosuuksien osuus kunnan tuloista oli yli 50 prosenttia Ranualla (61,2), Sallassa (50,2) ja Utsjoella (50,3).

”Tämä tarkoittaa erittäin merkittävää valtionosuusriskiä”, tulkitsee selvitys.

Riskiä ei määritellä, mutta sen voisi olettaa tarkoittavan, että jos valtionosuuksia päätetään vähentää, kunnan käy kehnosti. Menetystä ei voi korvata omilla verotuloilla.

Valtionosuusjärjestelmän mukaista syrjäisyyskorotusta saavat kaikki Lapin kunnat, paitsi Rovaniemi, Kemi, Keminmaa ja Tornio.

Lisäksi Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki saavat korotettua lisäosaa erityisen harvan asutuksen perusteella.

Harvan asutuksen lisäosa on melko uusi, sillä se on Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen aikaansaannos.

Se toi esimerkiksi Sodankylälle viime vuonna 2,7 miljoonaa euroa, Sallalle 1,3 miljoonaa, Ranualle 1,3 miljoonaa, Posiolle 1,2 miljoonaa, Kittilälle lähes 1,9 miljoonaa ja Inarille 2,5 miljoonaa.

Työryhmä toteaa, että vain Posiolla on painetta nostaa veroprosenttia ja että se, miksi muilla ei ole, johtuu eniten juuri harvaanasuttujen alueiden valtionosuudesta, ”joka tukee kuntien taloutta hyvin”.

Vuonna 2010 voimaan tullut harvan asutuksen lisä oli keskustavetoisen hallituksen lahja Lapille, sillä yli puolet sitä saavista kunnista on Lapissa. Samalla tuli ylimääräinen lisä myös saaristokunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille.

Saamelaislisä mukaan luettuna Enontekiö sai viime vuonna 1,5 miljoonan euron, Inari 3,3 miljoonan, Sodankylä 3,2 miljoonan ja Utsjoki lähes 1,6 miljoonan euron ”ylimääräisen” valtion tuen.

Merkittäviä summia pienille kunnille.

Lisäosa on määräaikainen 2015 saakka. Mitenkähän sille käy, jos kokoomuksen suosio nousee nykyistä vauhtia ja tiedossa on, että valtiontalouden kestävyysvajetta pitää paikata?

Ja Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus haluaa kasata kuntia isommiksi ryppäiksi.

Harvaan asutun kunnan lisä toimii juuri päinvastaiseen suuntaan. Nyt valtionosuusjärjestelmä tukee laajojen ja vähäväkisten kuntien taloutta niin, että ne paremmin pystyvät säilymään itsenäisinä.

Varmaan keskustahallituksen jättämä perintö ottaa päähän kuntauudistusta ajavaa ministeri Henna Virkkusta (kok.).

Harva asutus ei kuntia yhdistämällä tihene, mutta valtionosuuksilla keskittymistä voi ohjata.

Lappi on niin riippuvainen valtionosuuksista, että niiden muutoksilla kunnat periaatteessa voidaan pakottaa lopettamaan palveluja keskustaajamien ulkopuolelta. Siinäpä sitten asutus tiivistyy, kun syrjemmässä eläminen käy mahdottomaksi.

En tiedä, onko mitään tällaista valmisteilla.

Kuntalain kokonaisuudistus joka tapauksessa on valmisteilla.

Kuntien ympärillä on nyt niin paljon liikkuvia osia, että osumia tulee ajan mittaan kaikkiin kuntiin.

Kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja.