Eläkeiän nostosta on syytä keskustella

Ay-liike on tähän asti vastustanut jyrkästi työeläkkeen alaikärajan nostamista 63 vuodesta 65 vuoteen, vaan ei vastusta enää.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly väläytti viikonvaihteen Helsingin Sanomissa valmiuttaan harkita ikärajan nostoa tietyin ehdoin siinä tapauksessa, etteivät muut keinot tehoa ongelmaan, missä suomalaiset jättävät työelämän aivan liian varhain.

SAK:n myönnytyksen taustalla lienee paitsi halu vauhdittaa jumiutuneita eläkeuudistusneuvotteluja myös pelko siitä, että työmarkkinajärjestöjen ote työeläkejärjestelmästä siirtyy asian pitkittyessä ay-liikkeeltä poliitikoille.

Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 60,5-vuotiaina. Nykyinen eläkejärjestelmä luotiin, kun odotettavissa oleva elinikä oli huomattavasti matalampi. Tämän päivän suomalaiset elävät yli 80-vuotiaiksi, ja ennusteiden mukaan elinikä pitenee edelleen.

Jos mitään ei tehdä, jo parinkymmenen vuoden kuluttua ollaan tilanteessa, missä eläkemaksut kohoavat kohtuuttomiksi tai eläketurvan tasoa joudutaan laskemaan rajusti. Kaikki osapuolet ovat ongelman vakavuudesta yhtä mieltä. Sen sijaan työurien pidentämiskeinoista kiistellään yhä.

Hallitus aikoo päättää julkisen talouden tasapainottamistoimista maaliskuun loppuun mennessä.

Työmarkkinajärjestöjen pitäisi päästä sitä ennen sopimukseen siitä, mitä työeläkejärjestelmälle tehdään. SAK:n myönnytys on merkittävä avaus siksi, että tähän asti kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat pitäneet tiukasti kiinni nykyisistä eläkeikärajoista.

Demarijohtoisen palkansaajajärjestön kanta näyttää yllättäneen hallituspuolue SDP:n, jonka vaalilupauksiin kuului eläkeiän säilyttäminen nykyisellään.

SAK:n ex-osastonjohtaja, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kiirehtikin tyrmäämään entisen työnantajansa avauksen tuoreeltaan. SDP:n mukaan työuria on pidennettävä muilla konsteilla, esimerkiksi työviihtyvyyttä lisäämällä.

SDP:n – jota jotkut ovat kutsuneet myös SAK:n poliittiseksi osastoksi – on syytä ottaa mallia SAK:sta.

Vaalilupaukseen hirttäytyminen ei ole aina viisasta. Sitä paitsi selvitysten mukaan enemmistö suomalaisista on valmis eläkeiän nostoon. Työviihtyvyyden lisääminen kuulostaa lähinnä juhlapuheelta. Uhkaavan eläkepommin purkamiseen tarvitaan puheiden lisäksi tekoja.

Työviihtyvyyden merkitystäkään ei pidä silti vähätellä. Yli 20 000 suomalaista jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, keskimäärin 52-vuotiaana. Yleisin syy on mielenterveysongelma, joka koskee yhä nuorempia.

Samaan aikaan yhä useampi nuori putoaa tai pudottautuu kokonaan pois järjestäytyneen yhteiskunnan oravanpyörästä.