Näkkäläjärvi sai vahvan haastajan
Saamelaiskäräjien valta ei ole järin suuri, käräjät käyttävät lähinnä mielipidevaltaa. Isoimmat konkreettiset päätökset koskevat kulttuurimäärärahojen jakoa.
Käräjien pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Aikio totesikin pari vuotta sitten Lapin Kansan haastattelussa, että käräjät voivat lähinnä keskustella asioista.
Aikion mielestä pelkkä keskusteleminen johtaa helposti siihen, että ruvetaan puhumaan epäolennaisesta. Koska käräjillä on vain mielipidevaltaa, mielipiteet korostuvat.
Esimerkiksi Norjassa saamelaiskäräjillä on käytössään iso budjetti. Se antaa valtaa.
Aikion jätettyä käräjät puheenjohtajan nuijaan tarttui Klemetti Näkkäläjärvi. Jos Aikion valtakausi oli tuulinen, Näkkäläjärven aikana on välillä yltynyt myrskyksi asti. Käräjäväki on jakautunut selkeästi kahtia.
Helmikuun 15. päivänä ratkeaa, kuka käräjiä johtaa jatkossa. Näillä näkymin käräjävaalien äänikuningatar Tiina Sanila-Aikio on vahvin ehdokas seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Lapin Kansan haastattelussa seitsemän käräjien jäsentä kertoi kannattavansa Sanila-Aikiota ja neljä ilmoitti seisovansa Näkkäläjärven takana.
Kuusi edustajaa ei vielä osannut tai halunnut sanoa kantaansa ja kahta ei tavoitettu. Yksi ilmoitti kannattavansa jotakuta muuta kuin kahta suosituinta puheenjohtajaehdokasta.
Puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat ilmeisesti myös Anne Nuorgam ja Anu Avaskari. Avaskarilla tuskin on nostetta puheenjohtajaksi ja Nuorgamin tähdenkin sanotaan laskeneen.
Näkkäläjärvi oli mukana neuvottelemassa Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana. Hänen voitokseen voitaneen jossakin määrin laskea, että hallitus päätti vielä kerran kokeilla, löytyykö Suomesta poliittista tahtoa ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimiseen.
Näkkäläjärven miinukseksi voi pistää sen, ettei hän ole onnistunut yhdistämään saamelaisia.
Oikeustieteen ylioppilas, rokkari Tiina Sanila-Aikio on poliitikkona tuntematon, vaikka hän onkin ollut nuorisopolitiikassa mukana.
Sanila-Aikio on perustellut ehdokkuuttaan sillä, että hän pystyisi ratkaisemaan riitoja objektiivisesti, koska hän ei ole ollut riidoissa mukana.
Sanila-Aikio on koltta. Suomen ja saamen lisäksi hän puhuu tunturisaamea, mikä lasketaan ilman muuta eduksi. Toisaalta ikä ja kokemuksen puute ovat myös rasite.
Lähipäivät ratkaisevat, kenen puolelle enemmistö kallistuu. Kaikki käräjäedustajat toivoivat Lapin Kansan haastattelussa, että vanhoista riidoista ja kahtiajaosta päästään eroon.
Erimielisyydet toisaalta kuuluvat politiikkaan ja Saamelaiskäräjätkin on selkeästi poliittinen toimielin. Liikaa kärjistyessään erimielisyys kuitenkin haittaa päätöksentekoa.
