Saamelaiset odottavat yhä anteeksipyyntöä

Onko Suomen valtio anteeksipyynnön velkaa saamelaisille?

Kysymys tuli jälleen ajankohtaiseksi, kun Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi 1930-luvun rotuopillisia tutkimuksia. Hän oli pahoillaan myös kirkon taannoisesta suhtautumisesta saamen kieliin.

Piispa esitti anteeksipyynnön Saamelaiset kirkossa -seminaarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Kirkko, kuten myös valtio pyrki sulauttamaan saamelaiset osaksi valtaväestöä. Sulauttaminen näkyi esimerkiksi sisäoppilaitoksissa, missä saamelaislapsilta kiellettiin saamen puhuminen.

Jäljet näkyvät yhä pohjoisessa, missä osa saamensukuisista on kadottanut äidinkielensä kokonaan. Osa heistä kokee kärsineensä kaksinkertaisen rangaistuksen, kun ”kielettömyys” estää heidän paluunsa ”virallisiksi” saamelaisiksi.

Sama sulauttaminen tapahtui Norjassa ja Ruotsissa, missä päättäjät ovat katuneet edeltäjiensä tekoja julkisesti.

Norjan kuningas Harald puhui 1997 Saamelaiskäräjätalon avajaisissa saamelaisten oikeuksista ja pyysi anteeksi valtion saamelaisiin kohdistamia toimia. Norja on myöntänyt saamelaisille laajan itsemäärämisoikeuden ja rahoittaa saamelaisparlamentin toimintaa vuosittain 600-700 miljoonalla kruunulla. Ruotsin maatalousministeri esitti vastaavan anteeksipyynnön 1998.

Suomen hallitus ei ole noudattanut naapureidensa esimerkkiä vieläkään. Asiaa ihmetteli viimeksi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (LK 7.2.).

”Ei ole olemassa sellaisia seikkoja, joiden johdosta anteeksipyyntö olisi tarpeen”, oikeusministeri Jussi Järventaus (kok.) totesi 1998. Kollega Tuija Brax (vihr.) palasi aiheeseen 2008. ”Poliittisena eleenä anteeksipyyntö olisi huono, kun samaan aikaan ei ole varmuutta siitä, muuttuvatko asiat paremmiksi”, hän selitti viitaten ILO-sopimukseen ja maaoikeuskysymykseen, jotka on yhä ratkaisematta.

Anteeksipyyntöön ovat päätyneet myös Australia ja Kanada, jotka kohtelivat niinikään kaltoin alkuperäiskansojaan.

Kanada maksoi 2008 intiaaneille ja inuiiteille miljardien dollarien vahingonkorvaukset siitä, että valtio erotti 150 000 lasta perheistään ja pakotti heidät kirkon ylläpitämiin, usein sadistisia kasvatuskeinoja käyttäneisiin sisäoppilaitoksiin vuosiksi. Maa on nimennyt komission, joka selvittää sitä, mitä kouluissa tapahtui yli sadan vuoden aikana. Tuomioita ei ole kuitenkaan luvassa.

Suomessa ei ole tarvetta totuuskomissiolle, mutta anteeksipyynnölle ei löydy mitään estettä.

Seuraavalle presidentille Sauli Niinistölle on jo ehditty sovittaa arvojohtajan viittaa. Hän voisi olla sopiva henkilö tehtävään.