Lappi selvinnee säikähdyksellä

Noin 14 000 ihmistä työllistävä puolustusvoimat vähentää väkeään 2 200:lla seuraavan neljän vuoden aikana. Irtisanominen uhkaa 1 200 ihmistä.

Armeija leikkaa menojaan yli 800 miljoonalla eurolla. Joukko-osastoja, laitoksia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään. Sotilasläänit siirtyvät historiaan. Lakkautettavien varuskuntien lista on pitkä.

Lappi näyttää selviytyvän rakenneuudistuksesta säikähdyksellä. Sodankylän Jääkäriprikaati ja Lapin Lennosto jatkavat. Lennosto jopa vahvistuu, kun Ilmavoimien Hornetit keskitetään Siilinjärven Rissalaan ja Rovaniemelle.

Suurin muutos on se, että Lapin ilmatorjuntarykmentti yhdistetään Jääkäriprikaatiin. Sen mahdollisista henkilöstövaikutuksista ei ole vielä tietoa.

Leikkauspäätökset ovat rajuja, mutteivät yllättäviä.

Nyt lakkautettavat ja yhdistettävät varuskunnat löytyvät pääosin selvityslistalta, jonka puolustusministeriö laati jo 2005. Listalla mainituista varuskunnasta on jo lakkautettu Savon prikaati ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentti on yhdistetty Parolan Panssariprikaatiin.

Seitsemän vuoden takaisen selvityksen laatija, prikaatikenraali Arto Räty arvioi puolustusvoimien vuosittaiseksi säästötarpeeksi 50 miljoonaa euroa.

Taloustilanne on heikentynyt sen jälkeen huomattavasti. Leikkauksia ei voida toteuttaa enää ilman irtisanomisia. Suomea ja koko Eurooppaa koetteleva kriisi pakotti puolustushallinnon toteuttamaan säästöhankkeet, joihin aikaisemmilta hallituksilta ei ole riittänyt poliittista tahtoa, eikä rohkeutta.

Erikoista uudistuksessa on sen etenemisjärjestys. Eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta ensi syksynä osana uutta turvallisuuspoliittista selontekoa – reilu puoli vuotta säästöpäätösten jälkeen.

Leikkausten kohdistuminen etupäässä muualle kuin pohjoisimpaan Suomeen osoittaa sen, että hallitus ymmärtää Lapin sotilasstrategisen merkityksen. Pohjoiseen ei synny näillä päätöksillä sotilaallista tyhjiötä.

Upseeristo on silti huolissaan Suomen puolustuskyvystä, mikä ei ole ihme. Määrärahaleikkaukset tietänevät myös reservissä olevien sotilaiden määrään huomattavaa pudotusta.

Armeija kouluttaa jatkossakin koko palvelukelpoisen ikäluokan, tosin kaksi viikkoa lyhemmässä ajassa. Suomi on tässä suhteessa ainoa laatuaan läntisessä Euroopassa, missä valtaosa maista on luopunut yleisestä asevelvollisuudesta.

Ammattiarmeijapaineet kasvavat myös Suomessa, missä armeijan käyneiden osuus pienenee jatkuvasti.

Hyvää ei lupaa myöskään Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn tuore tulos, jonka mukaan 40 prosenttia nuorista ei pidä armeijan käymistä enää tarpeellisena.